Akavan yrittäjäpalkinnon julkistamisen yhteydessä julkistettiin kaksi selvitystä korkeakoulutettujen yrittäjyydestä: AkavaWorksin yrittäjäkysely sekä Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n rekisteriselvitys korkeasti koulutettujen osakeyhtiöiden omistajista ja heidän yrityksistään.
Tyypillinen akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä ja tyytyväinen yrityksensä kokoon
Akava Worksin ja AKYn alkuvuonna toteuttamaan kyselyyn saatiin lähes tuhat vastausta. Tulokset antavat hyvän kuvan akavalaisen yrittäjyyden luonteesta. Kyselyyn vastanneista naisia oli 68 %, keski-ikä oli 51 vuotta ja yleisin yritysmuoto toiminimi. Toimialaa ei kysytty, mutta AKYn jäsenkunnan rakenteen perusteella voi olettaa, että tyypillinen akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä, joka työskentelee sote-alalla.
Kyselyn mukaan akavalaisista yrittäjistä kasvuhaluisia on noin 41 %. Yritysten kasvuhakuisuus on yleisesti laskusuunnassa ja suunta on alaspäin myös tässä joukossa. PTT:n selvitys antoi kuitenkin toivoa – siitä myöhemmin. Kuten saattoi arvata, kasvuhakuisuus on yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä.
Myös akavalaisista yrittäjistä iso joukko on omistajanvaihdoksen kynnyksellä. Esteiksi koettiin sopivan ostajan löytyminen ja yrityksen arvon määrittely. Omana neuvonani kehotan aloittamaan prosessin ajoissa ja kulkemaan ostajan kanssa yhteistä yrittäjäpolkua ainakin 2–3 vuotta, jotta siirto onnistuisi ja uusi omistaja saisi vahvan pohjan yrittäjyydelleen. Näin toimien ja oikein sopien myyjä myös varmistaa parhaan mahdollisen kauppahinnan.
Vastanneista oli työnantajayrittäjiä noin 25 %. Työnantajayrittäjistä yli puolet oli kokenut paljon tai melko paljon ongelmia uusien työntekijöiden palkkaamisessa.
Akavalaisillakin yrittäjillä on vielä tekemistä digitalisoitumisen saralla. Digitaalisten alustojen hyödyntäminen liiketoiminnassa on vielä melko vähäistä.
Pitkät työviikot aiheuttavat jaksamisongelmia, mutta ne vähenevät iän myötä. Voinee olettaa, että kokemus tuo osaamista, varmuutta ja parantaa tuottavuutta. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tämä kannattaa huomioida myös rekrytoitaessa. Kokenut työntekijä voi olla erinomainen rekry. Yrittäjän kannattaa panostaa jaksamiseensa ja omaan hyvinvointiinsa. Selvityksen mukaan työterveyshuollon puuttuminen on yleistä yritystoiminnan alussa. Akavalainen yrittäjä voi hyödyntää esimerkiksi AKYn kilpailuttamia työterveyspalvelun tarjoajia.
PTT:n rekisteriselvitys korostaa tutkinnon ja osaamisen merkitystä
Pellervon taloustutkimuksen toteuttama rekisteriselvitys avasi tilastojen kautta kuvaa korkeakoulutettujen yritysomistajuudesta ja yrittäjyydestä. Yleisesti yrittäjiä vaivaava kasvuhalun puute vaivaa myös korkeakoulutettuja yrittäjiä. Selvityksen mukaan sen lasku on kuitenkin ollut hitaampaa yrityksissä, joissa on vähintään yksi korkeakoulutettu omistaja. Korkeakoulutus näyttääkin turvaavan kasvuhalua.
Suurin osa korkeakoulutetuista yritysomistajista on suomalaistaustaisia, perheellisiä miehiä. Keski-ikä on 51 vuotta, ja eläkeläisiä on jopa 15 prosenttia omistajista. Korkeasti koulutetuista omistajista puolet on yrittäjiä ja puolet palkansaajia. Palkansaajista suurin osa toimii toimihenkilöasemassa, ja ammatit painottuvat erityisasiantuntijoihin, asiantuntijoihin ja johtajiin. Omistajien tulotaso on varsin korkea ja he maksavat paljon veroja.
Korkeasti koulutetut ovat tyypillisesti osakkaana vain yhdessä yrityksessä ja omistukset painottuvat vahvasti informaatio ja viestintä -alalle. Omistetut yritykset ovat useimmiten hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä. Vajaalla kolmanneksella korkeakoulutettujen yrityksistä ei myöskään ole yhtään työntekijää, eli korkeakoulutetut ovat usein yksinyrittäjiä. Yritysten ikäjakauma painottuu yli 15 vuotta tai alle 5 vuotta toiminnassa olleisiin yrityksiin.
Korkeakoulutettujen omistajien yritykset ovat tyypillisesti pienempiä kuin matalasti koulutettujen omistajien yritykset. Yksi merkittävä syy tähän on, että korkeakoulutetuilla yksinyrittäjyys on yleistä. Kuitenkin pk-yritysten joukossa korkeakoulutettujen omistamat yritykset ovat keskimäärin suurempia kuin matalasti koulutettujen omistamat yritykset sekä liikevaihdoltaan että työntekijämäärältään. Nopea kasvu on myös yleisempää korkeakoulutettujen omistamissa pk-yrityksissä. Tarkasteluissa havaittiin myös, että korkeakoulutettujen omistajien pk-yritysten työn tuottavuus on korkeampi kuin matalasti koulutettujen omistajien pk-yrityksillä. Matalasti koulutettujen omistajien pk-yritykset loivat uusia työpaikkoja suhteellisesti enemmän kuin korkeakoulutettujen omistajien pk-yritykset koko viime vuosikymmenen ajan, mutta tuottavuudeltaan paremmat työpaikat syntyivät korkeakoulutettujen yrityksiin. Korkeakoulutetut luovat lisäarvoa myös yrittäjinä ja omistajina.
Tutkimus kuvaa korkeasti koulutettuja osakeyhtiöiden omistajia ja heidän yrityksiään vuosina 2006–2021. On hyvä huomata, että samaan aikaan julkaistussa AkavaWorksin selvityksessä yli puolet vastaajista oli toiminimiyrittäjiä.
Lopussa linkit kummankin selvityksen tietoihin. Yhdessä ne antavat hyvän kokonaiskuvan korkeakoulutettujen yrittäjyydestä ja omistajuudesta, mutta erilaisten lähtökohtien vuoksi niiden vertailu ei ole kaikilta osin hedelmällistä.
Akavan yrittäjäpalkinto
Onnea vielä kerran Akavan vuoden yrittäjälle, Juuso Enalalle! Juuso on menestynyt mainostoimistoalan sarjayrittäjänä. Hän on myös monivuotinen Suomen Ekonomien aktiivi. Yritystoiminnan lisäksi hänellä riittää aikaa ja intoa vapaaehtoistyöhön ja muiden auttamiseen. Hieno ura jo tähän asti ja tiedä vielä mitä mielenkiintoista saamme nähdä tulevaisuudessa. Onnea, Juuso!
AKY-Akavalaiset yrittäjät
Timo Saranpää
puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä
Viimeisimmät kommentit