AKY – Akavalaiset yrittäjät ry lausui valvontalain uudistusta valmistelevaan arviomuistioon. Arviomuistiota ja siitä annettua lausuntopalautetta on tarkoitus hyödyntää valvontalakia koskevassa jatkovalmistelussa.
AKYn lausunnon mukaan valvontalaki toimii nykyisellään erityisesti yksinyrittäjille raskaana ja epäselvänä sääntelykokonaisuutena, joka vaikeuttaa palvelujen tuottamista ja heikentää niiden saatavuutta.
AKY korostaa, että ongelma ei ole lain tavoitteissa, vaan sen käytännön toteutuksessa: valvontajärjestelmän tulisi tukea palvelujen tuottamista, ei estää sitä.
Rekisteröinti jarruttaa yrittäjyyttä
Suurin yksittäinen ongelma liittyy Soteri-rekisteriin. AKYn mukaan rekisteröintimenettelystä on tullut hidas, raskas ja vaikeaselkoinen prosessi, joka käytännössä viivästyttää tai estää yritystoiminnan aloittamista ja muutoksia. Erityisesti yksinyrittäjille vaatimukset ovat ylimitoitettuja, kun samat velvoitteet koskevat sekä pieniä että suuria toimijoita, eivätkä tietovaatimukset ja byrokratia suhteudu toiminnan kokoon.
AKY vaatii rekisteröintimenettelyn merkittävää keventämistä, käsittelyaikojen nopeuttamista sekä tietovaatimusten karsimista.
Epäselvät käsitteet lisäävät byrokratiaa
Valvontalain keskeiset käsitteet eivät AKYn mukaan vastaa nykypäivän työn tekemisen tapoja. Esimerkiksi palveluyksikön ja palvelupisteen erottelu aiheuttaa käytännössä turhaa hallinnollista työtä, vaikka yksinyrittäjällä ne ovat usein sama asia. Myös lain soveltamisalaan liittyy epäselvyyksiä: vastikkeettoman toiminnan määritelmä on tulkinnanvarainen, sääntely ei huomioi riittävästi etävastaanottoja, liikkuvaa työtä ja valtakunnan rajat ylittäviä palveluja.
AKY vaatii käsitteiden ja soveltamisalan selkeyttämistä sekä sääntelyn päivittämistä vastaamaan nykyisiä palvelumuotoja.
Alihankkijoiden asema epäselvä
AKY nostaa esiin myös alihankkijoiden aseman ongelmat. Nykyinen sääntely edellyttää palveluntuottajalta ohjausvaltaa alihankkijoihin, mikä ei vastaa itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa.
AKY painottaa, että lainsäädäntö ei saa hämärtää yrittäjien välistä sopimussuhdetta työsuhteen kaltaiseksi.
Lisäksi alihankkijoille syntyy kohtuuttomia velvoitteita rekisteröinnissä, kun heidän tulee luoda omia “keinotekoisia” palveluyksiköitä ja tehdä niihin sekä palvelupisteisiin monenlaisia valvontaan liittyviä suunnitelmia, vaikka sellaiset on jo tehty ostajayrityksessä. Myös ostajan tekemät muutokset palvelupisteissä aiheuttavat alihankkijoille kustannuksia, vaikka yrittäjä ei voi niihin vaikuttaa.
AKY esittää, että alihankkijoiden osalta riittäisi palvelun ostajan rekisteröinti ja valvontasuunnitelmat, joihin alihankkijat voivat liittyä.
Tilapäinen sääntely on saatava pysyväksi ja myös alaikäisten kanssa toimivia koskevaksi
Valvontalain väliaikainen sääntely mahdollistaa toiminnan aloittamisen jo ennen rekisteröintipäätöstä. Se ei kuitenkaan koske alaikäisten kanssa työskenteleviä, jotka edelleen joutuvat odottamaan päätöstä, koska rekisterinpitäjä haluaa tarkistaa heidän rikosrekisteriotteensa.
AKYn mukaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa eniten palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret joutuvat odottamaan ja yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen palvelun kohteesta sekä myös suhteessa palkansaajiin.
AKY esittääkin, että yrittäjän toiminta tulisi voida aloittaa heti, jos rikosrekisteriote on toimitettu eikä siinä ole todettuja esteitä toiminnalle. Tilapäinen sääntely on myös saatava pysyväksi.
Omavalvonta kuormittaa yksinyrittäjiä
Omavalvonnan vahvistaminen on oikea suunta, mutta toteutus on liian raskas pienille toimijoille.
Erityisesti velvoite kerätä palautetta, päivittää ja julkaista omavalvontasuunnitelma neljän kuukauden välein lisää hallinnollista työtä. Lisäksi rekisterivirheiden seurauksena yksinyrittäjällä voi olla useita palveluyksiköitä, joihin kaikkiin vaaditaan erilliset suunnitelmat.
AKY esittää kevennettyjä omavalvontamalleja sekä vaatimusten sitomista toiminnan riskeihin ja laajuuteen.
Maksutaakka kasaantuu pienille toimijoille
Koska julkisten toimijoiden siirtymistä Soteri-rekisteriin on lykätty, järjestelmän kustannukset kohdistuvat edelleen pääosin pieniin yrittäjiin. AKY pitää tilannetta kohtuuttomana ja vaatii maksujen tarkistamista, jos siirtymäaikaa edelleen pidennetään.
Tarvitaan riskiperusteinen ja toimiva malli
AKY esittää, että valvontalain jatkovalmistelussa
- kevennetään sääntelyä pienimuotoisessa toiminnassa,
- nopeutetaan ja yksinkertaistetaan rekisteröintimenettelyä,
- tarkistetaan maksujen kohtuullisuus,
- ja tehdään väliaikaisesta sääntelystä pysyvä ratkaisu.
Nykytilanteessa erityisesti rekisteröintimenettely toimii markkinoille tulon esteenä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tavoitteena tulee olla valvontajärjestelmä, joka turvaa palvelujen laadun mutta samalla mahdollistaa sujuvan ja toimivan yrittäjyyden.
Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi
Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi
Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi
Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 22 jäsenjärjestöä ja näiden yli 15 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.
Viimeisimmät kommentit