Akava julkisti syksyllä uuden organisaation ja päivitetyt tehtäväalueet. Kasvuyrittäjyys on edelleen Akavan agendalla, mutta muu akavalaisen ja korkeakoulutettujen yrittäjyyden edistäminen ja edunvalvonta siirtyvät entistä vahvemmin AKYn harteille. AKYn hallitus tulee vuoden 2026 alussa päivittämään järjestön strategian työnjaon muutokset huomioiden. AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää katsoo tämän olevan mahdollisuus nostaa akavalainen yrittäjyys entistäkin vahvempaan asemaan.

Lisäksi AKYn hallitus on päättänyt jatkossa AKY kantaa vastuun Akavan yrittäjäpalkinnon jakamisesta. Uudistunut palkinto tullaan jakamaan ensimmäistä kertaa kesällä 2027 järjestettävässä Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumassa, joka kokoaa yhteen akavalaiset yrittäjyyden ammattilaiset. Palkintoprosessin yksityiskohdista ja hakukriteereistä tiedotetaan keväällä 2026.

Jatkossakin AKY pitää fokuksen korkeakoulutettujen yrittäjien kannalta olennaisissa teemoissa, kuten osaamisen jatkuvassa kehittämisessä, verkostoitumismahdollisuuksissa ja yrittäjien edunvalvonnassa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä akavalaisten liittojen, Akavan ja Suomen Yrittäjien kanssa, jotta korkeakoulutettujen yrittäjien ääni kuuluu vahvana niin päätöksenteossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Vanha suomalainen sananlasku ”Yhdessä olemme enemmän” kiteyttää AKYn tulevaisuuden suunnan.

Kuvassa vasemmalta Mika Uusi-Pietilä, Katja Vähäkangas, varapuheenjohtaja Emilia Vuolle, pääsihteeri Martti Kivioja, Petra Bedda, Iiris Adenius ja Heta Piirto, edessä puheenjohtaja Timo Saranpää ja varapuheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Joonas Kopra, Ian Mac Eochagáin sekä Maarit Paldán.

Artikkeli AKY ottaa vahvemman roolin akavalaisen yrittäjyyden edunvalvojana julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Omalla työlläkin on hintansa

Esimerkkejä on niistäkin, jotka eivät mieti asioita aina valmiiksi ja silloin vastassa voi olla ongelmia. Olen törmännyt mm. kavereihin, jotka suunnittelivat verkkoalustan rakentamista. Idea sinänsä oli ihan toteutettavissa, mutta laskelmat olivat unohtuneet tai ne oli tehty huonosti. Vastaus tarjottavan palvelun alhaista hintaa koskevaan kysymykseeni oli tyhjentävä: ”Koneet meillä on jo valmiiksi ja kun kämpillä tehdään itse, ei maksa mitään.” Jossain vaiheessa koneet pitää uusia eikä siellä opiskelijasolussakaan loputtomiin voi asua. Ja vaikka voisikin, pitäisi siitäkin vuokra maksaa. Onneksi kysyivät mielipidettä niin saatiin muokattua suunnitelmaa parempaan suuntaan.

Koulutusta on tarjolla

Yrittäjyyteen liittyviä koulutuksia ja palveluita on tarjolla runsaasti ja niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Monet niistä ovat vieläpä käyttäjälleen maksuttomia. Yksi hyvä esimerkki on uusyrityskeskusten valtakunnallinen verkosto, joka tarjoaa tapahtumien ja webinaarinen lisäksi henkilökohtaista neuvontaa yrittäjyyden eri vaiheisiin.

Myös liitoista saa apua. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi ja sitä täydentämään esimerkiksi Tekniikan akateemiset TEK on sekä oman Yrittäjäklubinsa nimissä että yhdessä toisten Akavalaiset yrittäjät AKYn jäsenliittojen kanssa järjestänyt tänä vuonna yli 20 erilaista koulutusta ja verkostoitumistapahtumaa. Olemme hyödyntäneet kouluttajina niin liittojen omia kuin uusyrityskeskusten, Suomen Yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden asiantuntijoita.

Koulutuksille on selvästi tarvetta, sillä osallistujia on ollut yhteensä pitkälle yli 2000 ja vielä on jokunen tapahtuma tulossa. Lisäksi olemme yhdessä Loimun ja Ornamon kanssa koonneet verkkovalmennuksen, joka auttaa yrittäjyyttä harkitsevia miettimään perusasioita, kuten liitetoimintasuunnitelmaa ja hinnoittelua. Edellä mainitut ovat hyviä esimerkkejä siitä, että yrittäjäkin voi ja kannattaa olla liiton jäsen.

Verkostoista voimaa ja kumppaneita

TEKin Yrittäjäklubi perustettiin aikanaan kokoamaan tekkiläiset yrittäjät yhteen ja se järjestikin jäsenilleen paljon erilaisia koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia. Yksi esimerkki näistä tilaisuuksista on alkujaan Suomen Ekonomien kanssa järjestetty vuosittainen Ilo irti yrittäjyydestä. Jo 15 kertaa järjestetty tapahtuma on sittemmin laajentunut kaikkien AKYn jäsenliittojen jäsenten yhteiseksi kesänavaustapahtumaksi. Näistä tapahtumista on moni yrittäjä saanut uusia tuttavia, jopa kavereita ja niissä on syntynyt myös uusia asiakassuhteita. Ja ovatpa tapahtumissa tavanneet perustaneet yhdessä startup -yrityksenkin.

Lähde sinäkin rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin tapaamaan uusia ihmisiä. Kenties löydät näin uuden yhtiökumppanin tai asiakkaan. Ja vaikka ei uutta kumppania löytyisikään, saa muista samanhenkisistä kuitenkin juttuseuraa ja vertaistukea.

Tavataan tapahtumissa!

Martti Kivioja
AKYn pääsihteeri

Kirjoitus on julkaistu Suomen Uusyrityskeskukset ry:n blogissa 5.11.2024

Artikkeli Hyödynnä koulutuksia ja verkostoidu rohkeasti julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

ES:t kokoontuivat helmikuun puolivälissä Jyväskylään vuotuiseen Icebreaker-tapahtumaan. Innostuksen takana painaa huoli jatkuvuudesta. Työtä tehdään vapaaehtoisvoimin tunteja laskematta.

Eri selvitysten mukaan olemassa olevia yrityksiä vaivaa kasvuhaluttomuus. Samalla työnantajayrittäjien määrä laskee. ES-aktiiveissa ja -yrittäjissä on tulevaisuuden mahdollisuus. Siksi meidän tulisi tukea niiden työtä nykyistä tanakammin.

Monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on onneksi tunnistettu ES-yhteisöjen potentiaali. Valitettavasti on niitäkin oppilaitoksia, joissa tätä ei nähdä. Taloudellisesti kevyt tapa aloittaa ES-yhteisöjen tukeminen on tarjota tilat yhteisön käyttöön veloituksetta. Kyllä, jossain oppilaitoksissa peritään vähävaraisilta ES-yhteisöiltä vuokraa.

Arvoisat yliopisto- ja amk-päättäjät, aloitetaan uusi aika korkeakoulujen kolmannen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtävän toteuttamisessa. Antakaa ainakin tilat oman Entrepreneurship Societynne käyttöön maksutta. Panostus maksaa varmasti itsensä takaisin.

Tulevaisuuden yrittäjyyden puolesta,

Timo Saranpää
puheenjohtaja, AKY-Akavalaiset yrittäjät

Artikkeli Annetaan tilat opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjen käyttöön! julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yritystoimintaan liittyy kuitenkin riskejä ja sen yhdistäminen eri elämäntilanteisiin voi aiheuttaa taloudellisia haasteita. Yrittäjyydellä ja yrityksen omistamisella sekä yrityksen perustamisen ajankohdalla voi olla vaikutusta siihen, millaisia yhteiskunnan tukia voi saada. Myös se, kuka katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi ja kuka sivutoimiseksi yrittäjäksi yhteiskunnallisten tukien kontekstissa, riippuu useammasta tekijästä.

Yritystoimintaan liittyy aina taloudellinen riski jota valtio ei kata. Siksi yrittäjän mahdollisuus tukiin tilanteessa, jossa yrittäjän yrityksestä saamat tulot eivät riitä kattamaan tämän menoja, ovat palkansaajaa rajoitetummat.

Sivutoimisen yrittäjyyden voi hyvin yhdistää päätoimiseen työntekoon. Tällöin pääosan tuloista saa yleensä palkansaajana. Etua on siitä, että sivutoiminen yrittäjyys ei kuitenkaan ole este saada työttömyysetuutta, jos henkilö sitten jääkin palkkatyöstä työttömäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa sanotaan: ”Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella. Tämä koskee sekä esimerkiksi työn ohessa aloitettua yritystoimintaa että työttömänä aloitettua yritystoimintaa.” Tämä on toki vain ohje, ei laintasoinen säännös.

Käytännössä työttömyysetuuden saaminen on kuitenkin edellyttänyt, että sivutoimista yritystoimintaa on harjoitettu jo jonkin aikaa ennen työttömäksi jäämistä. Tämä ilmeisesti siksi, että näin henkilö voi osoittaa yritystoiminnan olevan vain sivutoimista. Valitettavasti ei ole määritelty tarkasti aikaa kuinka kauan sivutoimista yritystoimintaa tulee harjoittaa ennen työttömäksi jäämistä, jotta se ei vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Käytännössä tuo aika on ollut kuusi kuukautta, mutta joskus TE-toimiston päätöksissä neljäkin kuukautta on katsottu riittäväksi ajaksi.

Jos henkilö vasta jäätyään työttömäksi on perustanut täyspäiväisen työnhaun ohella sivutoimiseksi tarkoitetun yrityksen, on TE-toimisto säännönmukaisesti katsonut, että henkilö on päätoiminen yrittäjä. Päätöksissä on vedottu yllä kerrottuun periaatteeseen, ettei yrittäjäriskiä voida rahoittaa työttömyysetuudella. Tämä on tullut monille yllätyksenä, eikä se ole ihme, kun ottaa huomioon työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen sanamuodon.

Tämä linjaus saattaa kannustaa perustamaan yrityksen jo työssä ollessa, vaikka ei vielä harjoittaisikaan liiketoimintaa. Hyvää tässä yleisellä tasolla on se, että pelkästään yrityksen perustaminen tai ns. pöytälaatikkoyrityksen omistaminen ei riko kilpailukieltoa, jollainen työsuhteen aikana voi olla voimassa.

Jos taas henkilö on aikeissa siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi palkkatyön päättymisen jälkeen kannattaa huomioida, että starttirahan saaminen edellyttää, ettei päätoimista yritystoimintaa ole aloitettu ennen starttirahapäätöksen saamista. TE-palveluiden verkkosivujen mukaan aloittamiseksi lasketaan tuotannollisen toiminnan aloittaminen, myynti, markkinointi mukaan lukien verkkosivujen julkaisu ja rekisteröinnit alv-, ennakkoperintä- tai työnantajarekisteriin. Siksi kannattaa miettiä, milloin ilmoittaa yrityksensä Verohallinnon rekistereihin, jos mielii saada starttirahaa.

Summa summarum: vaikka yrittäjyys voikin olla houkutteleva vaihtoehto joko päätoimisena tai sivutoimisena, kannattaa tarkoin selvittää ennen yrityksen perustamista, mihin kaikkeen tuon yrityksen perustaminen oman toimeentulon kannalta voikaan vaikuttaa ja miten eri toimijat saattavat omasta näkemyksestä poiketen sivu- ja päätoimisuutta tulkita.

Neuvontaa asiassa saa esimerkiksi Uusyrityskeskuksilta https://uusyrityskeskus.fi/.

Emilia Vuolle
AKY:n hallituksen jäsen
asianajaja, toimitusjohtaja

Artikkeli Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Talouden ja työmarkkinoiden uudistustarpeen voi tiivistää viiteen juurisyyhyn.

Suomen julkinen talous velkaantuu vaarallista, jopa hallitsematonta tahtia. Lisävelan ottaminen vuosi toisensa jälkeen on kestämätöntä ja väärin tulevia sukupolvia kohtaan. Suomi tarvitsee vahvempaa kasvua, säästötoimia ja uudistuksia, jotka eivät syvennä julkisen talouden kriisiä. Vastaus uudistuksiin ei voi olla pelkkä kategorinen ei.

Suomessa on myös liian korkea rakenteellinen työttömyys. Sitä saadaan alas vain muuttamalla rakenteita ja tekemällä työn vastaanottamisesta houkuttelevampaa.

Suomesta on parin viime vuoden aikana kadonnut joka kahdeksas työnantajayritys eli työnantajayrittäjien määrä on laskenut noin 10 000 yrittäjällä. Työnantaja on joko lopettanut tai siirtynyt yksinyrittäjäksi, ja yksi syy tähän kehitykseen on ollut työllistämisen riski. Ei ole kenenkään etu, että pieniä työnantajayrityksiä katoaa – varsinkin kun tutkimusten mukaan pienissä yrityksissä on paras luottamus työntekijöiden ja työnantajien kesken. Minimivaade onkin, että joustavoitamme edes mikroyritysten työllistämisen ehtoja.

Suomessa on noin 300 000 25–59-vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella eli ei työllisinä eikä työttöminä. Heistä osa olisi mahdollisesti saatavissa mukaan työelämään. Osatyökykyisten palkkaamisessa on myös työnantajilla asenteiden päivittämisen paikka.

Ihmisten ja yritysten on oltava lain edessä yhdenvertaisia riippumatta heidän taustoistaan. Itse järjestäytyneenä ymmärrän vaatimuksen kohdella järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yhdenvertaisesti. Järjestäytymisen aito vapaaehtoisuus on houkuttelevampi markkinointikeino kuin pakottaminen oikeuksien varjolla.

Suomen talouden ja työmarkkinoiden on uusiuduttava. Ilman aitoja uudistuksia työllisyysaste ei nouse, kilpailukyky ei kohene, talous ei kasva eikä julkinen talous oikene. Hyvinvointimme lepää edellä mainittujen tekijöiden varassa.

Akavaworksin tuoreen kyselyn mukaan akavalaiset odottavat uudistuksista neuvoteltavan tasapainoisesti. Toisaalta 59 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että työmarkkinoiden sääntelyä voidaan muuttaa hallituksen esittämillä tavoilla, jos muutokset tutkimusten mukaan parantavat työllisyyttä. Muutkin kuin akavalaiset yrittäjät ymmärtävät uudistumisen välttämättömyyden, mutta päätösten pitää pohjautua luotettaviin vaikuttavuusarvioihin.

Sovinnollista, uudistavaa vuotta odottaen,

AKY-Akavalaiset yrittäjät
Timo Saranpää
puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä

Artikkeli Suomen talouden tila edellyttää uudistuksia julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen. 

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle. Lakimuutosta ajavat AKY-Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Lisätiedot:

Timo Saranpää, hallituksen puheenjohtaja
AKY-Akavalaiset yrittäjät
puh. 050 523 6005

Mikko Wikstedt, hallituksen puheenjohtaja
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO
puh. 040 190 2224

Merja Jokinen, kassanjohtaja
Yrittäjän Työttömyyskassa
puh. 050 596 6000

Artikkeli Suomi nousuun: Työttömyysturvajärjestelmää kehitettävä – Kaiken työn tekemisen pitää olla kannattavaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

– Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, innovaatioita ja osaavia ihmisiä. On välttämätöntä, että TKI-panostukset, ylivaalikautinen koulutusrahoitus ja osaamisvisio sekä ihmisten ja yhteiskunnan kyky uudistua ovat asioita, joiden eteen yhdessä ponnistelemme ja joihin panostamme muutoinkin kuin juhlapuheissa, muistuttaa AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää.

Akava Worksin Yrittäjäkysely 2023 selvitti akavalaisten yrittäjien näkemyksiä omien yritystensä liiketoiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Vastaajista kasvua tavoittelee 41 prosenttia ja 38 prosenttia pyrkii säilyttämään nykytilanteen. Oman osaamisen vahvistaminen nähtiin tärkeänä keinona kasvattaa liiketoimintaa kaikissa ikäryhmissä vastaajan sukupuolesta riippumatta.

– Nykytilanteen säilyttämiseen pyrkivien suuri osuus huolestuttaa. Kyselyn mukaan korkeakoulutetuilta yrittäjiltä puuttuu kasvun edellyttämää osaamista. Yrittäjyyskoulutusta olisikin saatava kaikille aloille. Tarvitaan myös täydentävää koulutusta muussa kuin tutkintomuodossa ja -laajuudessa, huomauttaa Saranpää.

– Yrittäjän näkemystä kasvumahdollisuuksista rajoittaa pitäytyminen henkilökohtaisiin resursseihin. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen toisi myös itseluottamusta, uskoa omiin mahdollisuuksiin, Saranpää jatkaa.

Pienissä yrityksissä on kasvu- ja työllistämispotentiaalia

Tutkimuksessa havaittiin eroja kasvuhakuisten ja muiden yrittäjien kasvun keinoja koskevissa näkemyksissä. Kasvuhakuiset yrittäjät näkevät keinoina liiketoiminnan kasvattamiseen muita vastaajia useammin uusien tuotteiden ja palveluiden tuomisen markkinoille, laajentumisen uusille markkinoille, uusien liiketoimintamallien käyttöönoton, investoinnit ja työntekijän palkkaamisen.

– Työllistämisen riski toistuu kyselystä toiseen. Meidän on uudistettava rakenteita ja asenteita, jotta työllistäminen nähdään pikemminkin mahdollisuutena kasvaa kuin riskinä. Ensimmäisen työntekijän palkkaavat tai pienimmät työnantajayritykset tarvitsevat ja ansaitsevat näkymän, jossa byrokratia ja työnantajamaksut pysyvät kohtuullisina. Meidän on aika ottaa tosissaan pienten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali. Myös omistajanvaihdoksiin tarvitaan tukea ja asiantuntemusta. Onneksi myös uusyrityskeskukset ovat panostaneet omistajanvaihdososaamiseen. Se on myös korkeakoulutettujen yrittäjien käytettävissä, kertoo Saranpää.

– Uuden hallituksen rakentamisen alkumetreillä katseet kääntyvätkin siihen suuntaan: hallitusohjelmassa on otettava huomioon korkeakoulutettujen yrittäjien kokemat haasteet. Siitä hyötyy koko Suomi, Saranpää painottaa.

Akava Worksin toteuttamaan kyselyyn vastasi 931 yrittäjää 20 Akavan jäsenjärjestöstä. Vastaajista 79 prosenttia on päätoimisia yrittäjiä, 28 prosentilla on palkattua työvoimaa, 50 prosentin yritysmuoto on toiminimi ja 47 prosentin osakeyhtiö. Tutkija Joonas Miettisen yhteenveto tutkimuksen tuloksista https://akavaworks.fi/blogit/yrittajakysely-2023-vahvistamalla-yrittajien-osaamista-tuetaan-liiketoiminnan-kasvua/.

Lisätietoja:

Timo Saranpää, puheenjohtaja        
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
p. 050 523 6005
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Yrittäjyysosaamisen kehittäminen on elintärkeää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Hyvinvointialueet ovat ratkaisseet palvelutuotantonsa eri tavoin. Joillakin alueilla on käytössä palveluseteli ja palveluntuottajien rekisteröintimenettelyt, toisilla taas on käynnissä erilaisia kilpailutuksia.

Hankintalain tulkinta on osoittautunut alueilla kirjavaksi. Osa hyvinvointialueista on sulkenut julkisten hankintojen ulkopuolelle kaikki sellaiset palveluntarjoajat, jotka ovat työsuhteessa kyseiseen hyvinvointialueeseen.

Akavalaiset Yrittäjät AKY ry painottaa, että sekä alueiden asukkaita että heille palveluita tuottavia elinkeinoharjoittajia tulee kohdella tasapuolisesti palveluita järjestettäessä. Palvelutuotannon ei pidä eriytyä tai lisätä eriarvoisuutta.

Hyvinvointialueiden tulee noudattaa julkisissa hankinnoissa hankintalakia, jonka kolmannen pykälän mukaan Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia. Hankintalain valmistelutöiden (81 §) mukaan mahdollista eturistiriitaa pitää ensisijaisesti lähteä purkamaan jotain muuta kautta kuin poissululla. Suomen perustuslaki taas takaa elinkeinovapauden.

Ennen sote-uudistusta kuntien ja sairaanhoitopiirien oli useimmiten mahdollista ostaa palveluita muiden lähikuntien tai kuntayhtymien työntekijöiden tuottamina, jolloin eturistiriitaa ei syntynyt. Nyt tilannetta on tulkittava uudelleen, koska kaikki sote-työntekijät ovat maantieteellisesti laajojen hyvinvointialueiden palveluksessa.   

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry katsoo, että hyvinvointialueen työntekijän sulkeminen julkisen hankinnan ulkopuolelle on ristiriidassa sekä perustuslain että hankintalain kanssa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pulaa työvoimasta ja osaamisesta. Toisaalta hyvinvointialueilla ei ole aina mahdollisuutta tarjota vakituista kokoaikatyötä kaikille sote-ammattilaisille. Jotta sosiaali- ja terveysalan työvoima saadaan tehokkaasti käyttöön, hyvinvointialueilla työskentelevillä tulee olla mahdollisuus työskennellä omalla alueellaan myös yrittäjänä.  

Tulevaisuuden työelämässä on oltava mahdollisuus monimuotoiseen työskentelyyn. Työ ja vapaa-aika tulee voida yhdistää joustavasti, eikä yrittäjyydelle tule asettaa esteitä.

Luonnollisesti työntekijä ei voi omassa palkkatyössään vaikuttaa siihen, mitkä asiakkaat hänen omaan yritykseensä ohjautuvat. Yhtä lailla on varmistettava, ettei työsuhteella ole vaikutusta asiakkaiden ohjautumiseen mahdollisille kilpailijoille. Arvioivan ja palveluihin ohjaavan tahon tulee olla selkeästi erillään palveluita tuottavasta yrityksestä.   

Hyvinvointialueilla on vastuu siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä korostuu perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentuessa.

Hyvinvointialueiden työntekijöiden sulkeminen julkisten hankintojen ulkopuolelle tulee johtamaan siihen, että palveluntuottajia ei ole tarpeeksi kysyntään nähden. Tämä johtaa paitsi palveluiden ruuhkautumiseen, myös matkakustannusten lisääntymiseen. Sote-palvelut tulee pyrkiä tarjoamaan niin lähellä asiakasta kuin mahdollista.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Leila Mäkelä , toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Hyvinvointialueiden hankintapolitiikka uhkaa palveluiden saatavuutta ja pienyrittäjien elinkeinovapautta julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Kasvutapoja on monenlaisia, joista ehkä tyypillisimpiä ovat yrityksen laajentuminen uusille markkinoille tai uusien tuotteiden kehittäminen. Monesti on kuitenkin tilanteita, joissa pelkästään orgaanisen kasvun hakeminen tai uusien tuotteiden kehittäminen ei ole optimaalinen ratkaisu yrityksen kasvutavoitteille. Vaikka yrityksillä on monia vaihtoehtoja kasvutavoiksi: yksi merkittävä kasvutapa – yrityksen omistajanvaihdos on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomessa on tällä hetkellä omistajanvaihdostilanteessa 13 500 yritystä, joissa noin 90 000 työpaikkaa on vaakalaudalla. Viimeisimmän omistajanvaihdosbarometrin (2021) mukaan yli 40 000 ikääntyvää yrittäjää tavoittelee yrityksensä myymistä tai sukupolvenvaihdosta seuraavan kymmenen vuoden aikana ja 25 000 yrittäjää aikoo lopettaa yrityksensä. Yrittäjien ikääntyminen, epävarmat tulevaisuuden näkymät sekä sopivien jatkajien puuttuminen on vaarantamassa monen elinvoimaisen yrityksen tulevaisuuden.

Yrityksen omistajanvaihdos on hyvä keino ja ehkä helpompi tapa kasvattaa ja kehittää jo toimivaa yritystä. Uusi omistaja voi myös saada vakiintuneen yrityksen liiketoimintaan uutta draivia ja kasvua. Omistajanvaihdoksen avulla voidaan laajentua maantieteellisesti, saada strategista osaamista tai muuta vahvistusta valitulle kasvustrategialle. Omistajanvaihdos voi olla myös hyvä vaihtoehto aloittavalle yrittäjälle yrityksen perustamiseen ja riskittömämpi vaihtoehto lähteä yrittäjäksi kuin täysin tyhjästä aloittaminen.

Akateemisesti koulutetut ovat perinteisesti hakeutuneet palkkatyöhön erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Työn murros on muokannut ja muokkaa tulevaisuuden työntekoa ja muuttaa osaamistarpeita, tämä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös yrittäjyyteen. Työelämään tarvitaan akateemisia asiantuntijoita, jotka uskaltavat rikkoa rajoja ja kokeilla uutta.

Omistajanvaihdos olisi hyvä lähtökohta akateemiselle yrittäjyydelle, sillä akateemisen koulutuksen kautta hankittu pätevyys antaa hyvät mahdollisuudet asiantuntijuuden käyttämiseen yrittäjänä. Esimerkiksi kauppatieteen ja tekniikan alan osaajille liiketoiminta- ja insinööritieteisiin perustuva osaaminen antaa hyvän pohjan yritystoiminnan ymmärtämiseen sekä liiketoiminnan uudistamiseen ja yrityksen viemiseen kasvu-uralle. Akateemisesti koulutettujen henkilöiden tulisikin pohtia olisiko jo olemassa olevan yrityksen osto tie yrittäjyyteen. Omistajanvaihdos kasvuun kannustajana on yrityksen kasvun edistämistä ja elinvoimaisten yritysten tukemista ja kehittämistä.

Marita Rautiainen, LUT-yliopisto

Marita Rautiainen on yrittäjyyden tutkijaopettaja ja dosentti LUT-yliopistossa, jossa hän opettaa kasvun johtamista ja strategista omistajuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu erityisesti omistajuuteen, yrittäjyyteen, strategioihin, innovaatioihin ja yritysryhmien kehittämiseen. Hän johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka keskittyy perheyritysryhmien tutkimiseen. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus yrittäjyydestä sekä perheyrityksessä että itsenäisenä yrittäjänä.

Artikkeli Kasvua liiketoimintaan omistajanvaihdosten avulla julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Tai ehkä juuri epävarmuus ja visaiset ongelmat ovat rakennusainetta yrittäjyydelle. Kun asiat maailmassa eivät ole kohdillaan, syntyy motivaatio ratkaista ongelmia, tehdä hyvää yritystoiminnalla. Tästä on kyse yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa.

Päämäärä rahaa tärkeämpää

Yhteiskunnallisessa yrityksessä liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on tehdä hyvää tai ratkaista yhteiskunnallista ongelmaa. Liiketoimintaa voi tehdä osakeyhtiössä, osuuskunnassa tai osana yhdistyksen tai säätiön toimintaa.

Yritys voi toimia, millä tahansa toimialalla. Perinteisesti yhteiskunnallisia yrityksiä on toiminut paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä työllisyyspalveluissa. Moni yhteiskunnallinen yritys toimii ekologisen tai sosiaalisen kestävyyden alalla tai paikallisen elinvoiman luojana.

Yhä useampi yhteiskunnallinen yritys on yrittäjien yhdessä perustama ja omistama. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrityksen perustajista sanoo yhdeksi yrittäjyyden motiiviksi halun muuttaa maailmaa. Tämä on useammalle tärkeämpi motiivi kuin halu rikastua. Yhteiskunnallisessa yrityksessäkin liiketoiminnan pitää olla kannattavaa, mutta voiton tavoittelua tärkeämpää on toteuttaa päämäärää, muuttaa maailmaa.

Ja miksipä ei? Tiedämme, että yritystoiminnan logiikalla on yhteiskunnassa saatu aikaan paljon. Miksi emme hyödyntäisi sitä myös hyvän tekemiseen ja paremman yhteiskunnan rakentamiseen?

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus sparraa eteenpäin

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus auttaa uusia yrittäjiä ja toimivia yrityksiä juuri tässä. www.yyo.fi -sivustolta löytyy runsaasti yritystarinoita, tietoa ja työkaluja yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämiseen. Maksuttomat neuvontapalvelut auttavat pohtimaan, miten yhteiskunnallinen yrittäjyys sopisi juuri sinun liikeideaasi tai yritykseesi.

Kannattaa tutustua – yrittäjyys on oiva mahdollisuus tehdä myös hyvää.

Kirjoittaja Susanna Kallama toimii Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtajana. ARVO koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta, joka tarjoaa palveluja kaikille yhteiskunnallista yritystoimintaa harjoittaville tai käynnistäville yrittäjille ja yhteisöille yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta.

AKY ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO tulevat keväällä järjestämään webinaarin yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Artikkeli Kun yrittäjyys tekee hyvää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.