Yrittäjyys saattaa olla monelle houkutteleva vaihtoehto eri elämänvaiheissa. Yrittäjyyttä voi haaveilla tekevänsä täysipäiväisesti, mutta myös ainoastaan sivutoimisesti muun työn tai toiminnan ohella. Jos yritystä pyörittää menestyneesti, sillä voi elättää itsensä hyvinkin mukavasti tai ainakin sillä voi vähintäänkin saada lisätienestiä. Ja tietenkin mikä parasta voi itse päättää, mitä tekee, kenelle ja millä tavalla, toki kysynnän ja tarjonnan lain huomioiden.
Yritystoimintaan liittyy kuitenkin riskejä ja sen yhdistäminen eri elämäntilanteisiin voi aiheuttaa taloudellisia haasteita. Yrittäjyydellä ja yrityksen omistamisella sekä yrityksen perustamisen ajankohdalla voi olla vaikutusta siihen, millaisia yhteiskunnan tukia voi saada. Myös se, kuka katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi ja kuka sivutoimiseksi yrittäjäksi yhteiskunnallisten tukien kontekstissa, riippuu useammasta tekijästä.
Yritystoimintaan liittyy aina taloudellinen riski jota valtio ei kata. Siksi yrittäjän mahdollisuus tukiin tilanteessa, jossa yrittäjän yrityksestä saamat tulot eivät riitä kattamaan tämän menoja, ovat palkansaajaa rajoitetummat.
Sivutoimisen yrittäjyyden voi hyvin yhdistää päätoimiseen työntekoon. Tällöin pääosan tuloista saa yleensä palkansaajana. Etua on siitä, että sivutoiminen yrittäjyys ei kuitenkaan ole este saada työttömyysetuutta, jos henkilö sitten jääkin palkkatyöstä työttömäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa sanotaan: ”Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella. Tämä koskee sekä esimerkiksi työn ohessa aloitettua yritystoimintaa että työttömänä aloitettua yritystoimintaa.” Tämä on toki vain ohje, ei laintasoinen säännös.
Käytännössä työttömyysetuuden saaminen on kuitenkin edellyttänyt, että sivutoimista yritystoimintaa on harjoitettu jo jonkin aikaa ennen työttömäksi jäämistä. Tämä ilmeisesti siksi, että näin henkilö voi osoittaa yritystoiminnan olevan vain sivutoimista. Valitettavasti ei ole määritelty tarkasti aikaa kuinka kauan sivutoimista yritystoimintaa tulee harjoittaa ennen työttömäksi jäämistä, jotta se ei vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Käytännössä tuo aika on ollut kuusi kuukautta, mutta joskus TE-toimiston päätöksissä neljäkin kuukautta on katsottu riittäväksi ajaksi.
Jos henkilö vasta jäätyään työttömäksi on perustanut täyspäiväisen työnhaun ohella sivutoimiseksi tarkoitetun yrityksen, on TE-toimisto säännönmukaisesti katsonut, että henkilö on päätoiminen yrittäjä. Päätöksissä on vedottu yllä kerrottuun periaatteeseen, ettei yrittäjäriskiä voida rahoittaa työttömyysetuudella. Tämä on tullut monille yllätyksenä, eikä se ole ihme, kun ottaa huomioon työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen sanamuodon.
Tämä linjaus saattaa kannustaa perustamaan yrityksen jo työssä ollessa, vaikka ei vielä harjoittaisikaan liiketoimintaa. Hyvää tässä yleisellä tasolla on se, että pelkästään yrityksen perustaminen tai ns. pöytälaatikkoyrityksen omistaminen ei riko kilpailukieltoa, jollainen työsuhteen aikana voi olla voimassa.
Jos taas henkilö on aikeissa siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi palkkatyön päättymisen jälkeen kannattaa huomioida, että starttirahan saaminen edellyttää, ettei päätoimista yritystoimintaa ole aloitettu ennen starttirahapäätöksen saamista. TE-palveluiden verkkosivujen mukaan aloittamiseksi lasketaan tuotannollisen toiminnan aloittaminen, myynti, markkinointi mukaan lukien verkkosivujen julkaisu ja rekisteröinnit alv-, ennakkoperintä- tai työnantajarekisteriin. Siksi kannattaa miettiä, milloin ilmoittaa yrityksensä Verohallinnon rekistereihin, jos mielii saada starttirahaa.
Summa summarum: vaikka yrittäjyys voikin olla houkutteleva vaihtoehto joko päätoimisena tai sivutoimisena, kannattaa tarkoin selvittää ennen yrityksen perustamista, mihin kaikkeen tuon yrityksen perustaminen oman toimeentulon kannalta voikaan vaikuttaa ja miten eri toimijat saattavat omasta näkemyksestä poiketen sivu- ja päätoimisuutta tulkita.
Neuvontaa asiassa saa esimerkiksi Uusyrityskeskuksilta https://uusyrityskeskus.fi/.
Emilia Vuolle
AKY:n hallituksen jäsen
asianajaja, toimitusjohtaja
Viimeisimmät kommentit