Suomen työmarkkinat ovat uudistamisen tarpeessa. Hallitusohjelman sisältämiä uudistuksia tarvitaan työllisyyden vahvistamiseksi ja vastaavia uudistuksia jo vuosia aiemmin tehneiden kilpailijamaiden etumatkan kaventamiseksi.
Talouden ja työmarkkinoiden uudistustarpeen voi tiivistää viiteen juurisyyhyn.
Suomen julkinen talous velkaantuu vaarallista, jopa hallitsematonta tahtia. Lisävelan ottaminen vuosi toisensa jälkeen on kestämätöntä ja väärin tulevia sukupolvia kohtaan. Suomi tarvitsee vahvempaa kasvua, säästötoimia ja uudistuksia, jotka eivät syvennä julkisen talouden kriisiä. Vastaus uudistuksiin ei voi olla pelkkä kategorinen ei.
Suomessa on myös liian korkea rakenteellinen työttömyys. Sitä saadaan alas vain muuttamalla rakenteita ja tekemällä työn vastaanottamisesta houkuttelevampaa.
Suomesta on parin viime vuoden aikana kadonnut joka kahdeksas työnantajayritys eli työnantajayrittäjien määrä on laskenut noin 10 000 yrittäjällä. Työnantaja on joko lopettanut tai siirtynyt yksinyrittäjäksi, ja yksi syy tähän kehitykseen on ollut työllistämisen riski. Ei ole kenenkään etu, että pieniä työnantajayrityksiä katoaa – varsinkin kun tutkimusten mukaan pienissä yrityksissä on paras luottamus työntekijöiden ja työnantajien kesken. Minimivaade onkin, että joustavoitamme edes mikroyritysten työllistämisen ehtoja.
Suomessa on noin 300 000 25–59-vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella eli ei työllisinä eikä työttöminä. Heistä osa olisi mahdollisesti saatavissa mukaan työelämään. Osatyökykyisten palkkaamisessa on myös työnantajilla asenteiden päivittämisen paikka.
Ihmisten ja yritysten on oltava lain edessä yhdenvertaisia riippumatta heidän taustoistaan. Itse järjestäytyneenä ymmärrän vaatimuksen kohdella järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yhdenvertaisesti. Järjestäytymisen aito vapaaehtoisuus on houkuttelevampi markkinointikeino kuin pakottaminen oikeuksien varjolla.
Suomen talouden ja työmarkkinoiden on uusiuduttava. Ilman aitoja uudistuksia työllisyysaste ei nouse, kilpailukyky ei kohene, talous ei kasva eikä julkinen talous oikene. Hyvinvointimme lepää edellä mainittujen tekijöiden varassa.
Akavaworksin tuoreen kyselyn mukaan akavalaiset odottavat uudistuksista neuvoteltavan tasapainoisesti. Toisaalta 59 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että työmarkkinoiden sääntelyä voidaan muuttaa hallituksen esittämillä tavoilla, jos muutokset tutkimusten mukaan parantavat työllisyyttä. Muutkin kuin akavalaiset yrittäjät ymmärtävät uudistumisen välttämättömyyden, mutta päätösten pitää pohjautua luotettaviin vaikuttavuusarvioihin.
Sovinnollista, uudistavaa vuotta odottaen,
AKY-Akavalaiset yrittäjät
Timo Saranpää
puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä
Viimeisimmät kommentit