Oikeuskansleri on kuitenkin ottanut itse tutkittavakseen sosiaali- ja terveysministeriön menettelyn liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevan lain valmisteluun ja erityisesti lain vaikutusarviointien laatuun (OKV/2075/70/2024). Samassa yhteydessä hän on pyytänyt ministeriöltä selvitystä myös siitä, mihin toimiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tiedotteessaan 27.8.2024, että se on jo ryhtynyt lainvalmisteluun, jotta yksityiset ammatinharjoittajat pystyisivät aloittamaan yritystoiminnan ilmoitusmenettelyllä, eikä heidän tarvitsisi odottaa rekisteröintipäätöstä. Tällä hetkellä päätöksen saaminen kestää kolmesta kuuteen kuukautta.

Lainvalmistelu kestää nopeutettunakin kuukausia, lisäksi uuden lain on tarkoitus olla vain tilapäinen vuoden 2025 loppuun. AKYn sote-liitot huomauttavat, että tällä tavoin tilanteeseen ei saada nopeaa eikä ainakaan pysyvää ratkaisua. Lisäksi suunniteltu laki asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään, kun ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi muut yksinyrittäjät kuin toiminimellä toimivat. Alkuperäisen valvontalain tarkoitus oli yhdenmukaistaa eri yritysmuodossa toimivien yritysten oikeudet ja velvollisuudet.

AKY korostaa, että sen kantelussaan esille tuomat suuret ongelmat jo toiminnassa olevien yritysten kannalta eivät tällä tilapäislailla ratkea. Tällä hetkellä yritystoiminta täytyy keskeyttää esimerkiksi osoitteenmuutoksen rekisteröinnin ajaksi. Tämä on kestämätön tilanne sekä palveluntuottajien että asiakkaiden kannalta.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry                          
timo.saranpaa@ekonomit.fi                           

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Oikeuskansleri on aloittanut tutkinnan sote-valvontalaista julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-vakuutusmaksulla yrittäjä kerryttää eläkettä vanhuuden varalle ja parantaa muuta sosiaaliturvaansa. Sitä tarvitaan silloin, kun sairastuu, menettää työkykynsä tai jää perhevapaalle. Se määrittelee Kelan maksamien päivärahojen suuruuden, kun saa sairaspäivärahaa ja työttömyysetuuksia.

Yrittäjän eläkevakuutus on henkilökohtainen, ei yrityskohtainen. YEL-vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

YEL-uudistus

YEL-vakuuttaminen on aikaisemmin ollut varsin moninaista. Osa yrittäjistä on maksanut vain alinta mahdollista maksua, jotkut säästösyistä, toiset ovat tehneet sijoituksia säästyneillä rahoilla. Niin sanottu alivakuuttaminen on ollut hyvin yleistä.
Asiaan haluttiin valtiovallan taholta muutos ja uudistettu YEL-laki astui voimaan 1.1.2023. Lakimuutoksen tavoitteena on valtioneuvoston tiedotteen mukaan ”parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaa jatkossa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.” Myös Akava ja Suomen Yrittäjät olivat mukana valiokuntakuulemisessa.

Käytännössä yrittäjän osalta muutos tarkoittaa sitä, että uudistuksen myötä yrittäjän vuosittaisten työtulojen on oltava yli 8 575,46 euroa, jotta YEL-vakuutuksen voi saada. Edellisenä vuonna se oli vähän yli 200 euroa alempi. YEL-vakuutus pitää ottaa viimeistään 6 kuukautta vakuuttamisvelvollisuuden alkamispäivästä. Ehtona ja edellytyksenä lisäksi on, että yrittäjä on 18–69-vuotias (vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta, vuonna 1958–61 syntyneillä 69 ja sitä nuoremmilla 70 vuotta) ja toiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta.

YEL-vakuutus on otettava, kun kaikki edellä mainitut ehdot täyttyvät. Vakuutuksen alkamispäiväksi merkitään se päivä, jolloin on ensimmäisen kerran laskutettu bruttona yli 714,62 euroa kuukaudessa ja vastaavaa toimintaa on kestänyt yli neljä kuukautta.

YEL-korotus on huomattava. Jos on maksanut pientä YEL-maksua tai minimiä, korotus voi olla maksimissaan 4 000 euroa vuodessa. Se merkitsee 85 euron korotusta kuukausimaksuun. Kolmen vuoden jälkeen tehdään tarkistukset, mutta lain mukaan korotus voi olla korkeintaan 4 000 euroa silloinkin. Jotkut asiantuntijat varoittavat, että kuuden vuoden jälkeen korotukset voivat olla merkittävästi suuremmat.

Mediaanipalkat ja työtulolaskuri

Työtulon määrittelyn lähtökohtana on työtulosuositus, joka lasketaan kunkin toimialan mediaanipalkkoihin ja yrittäjän liikevaihtoon perustuvalla sähköisellä työtulolaskurilla.

Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan kesäkuussa 2023 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 822 euroa. Alin neljännes tuloja saaneista sai 2 362 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 5 642 euroa tai enemmän. Tilastokeskuksen mediaani tarkoittaa ryhmän keskimmäistä havaintoa eli puolet tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä ansaitsee mediaania enemmän ja puolet mediaania vähemmän.

Työtulolaskuri on tarkoitettu yrittäjyyttä ja YEL-vakuuttamista suunnittelevalle. Laskuri on apuväline aloittavan, kokoaikaisen yrittäjän työpanoksen arvon arviointiin. Se laskee suuntaa antavan suosituksen yrittäjän työtulosta ja sen liikkumavarasta. Laskuri on kaikille avoin eikä se hyödynnä henkilön rekisteritietoja tai huomioi mahdollista yrittäjätyön osa-aikaisuutta.
Kuten Työeläke.fi-sivuilla todetaan: ”Laskennassa hyödynnetään automaattisesti yrittäjän toimialan YEL-vakuutettujen mediaaniliikevaihtoa ja yksityisen sektorin palkansaajien mediaanipalkkaa. Laskuri suhteuttaa yrittäjän arvioiman liikevaihtotiedon yrittäjän oman toimialan mediaaniliikevaihtoon yritystoiminnan laajuuden arvioimiseksi.”

Kaikilta toimialoilta ei ole käytettävissä riittävää määrää tilastoituja havaintoja laskennan pohjaksi. Tällöin laskennassa käytetään valittua toimialaa karkeamman toimialatason tietoja.

YEL ja eläkelaitokset

Kaikki eläkelaitokset tarkistavat tämän vuoden aikana alle 15 000 euron työtulot. Alkavalle yrittäjälle on hämmentävää ja työlästä hakea sitä ”oikeaa eläkelaitosta”, sillä niitä on monta, koska työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle eri työeläkelaitokselle. Lakisääteistä eläketurvaa hoidetaan yksityisellä puolella työeläkeyhtiöissä, erityiseläkelaitoksissa, eläkekassoissa ja eläkesäätiöissä sekä julkisen puolen eläkelaitoksissa. Ja sitten ovat tietysti julkiset toimijat, kuten Eläketurvakeskus ja Kela.

Eläketurvakeskus (ETK) on ”lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja”. Kela on kansaneläkelaitos, joka voi tukea myös yrittäjää. Jos tulot jäävät pieniksi, yrittäjä voi hakea Kelasta tukea asumiseen ja toimeentuloon. Yritystoimintaa ei tarvitse sitä varten lopettaa.

Eläkelaitoksia on lukuisia ja niiden kaikkien sivuilta löytyy runsaasti tietoa yrittäjän eläketurvasta. Jokainen yrittäjä voi valita oman eläkelaitoksensa, osa niistä on myös alakohtaisia. Tärkeää on valita sellainen toimija, joka parhaiten hallitsee yrittäjän oman toimialan.

Lisäksi Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa tekemään sen. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta – ja kustannuksella – YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä. Yrittäjä voi itse ottaa vakuutuksen taannehtivasti kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Aikaisemmalta ajalta ei eläketurvaa ole jälkikäteen mahdollista kartuttaa.

Yrittäjän mahdollisuudet ja velvollisuudet

Jos yrittäjän mielestä työtulo on liian korkea, on hänellä mahdollisuus valittaa. Silloin yrittäjän on vedottava laissa mainittuun kokonaisarvioon yrittäjän tilanteesta ja toimittaa eläkelaitokselle lisätietoa ja esittää, että työtulo arvioidaan uudelleen.
Eläkelaitoksen on noudatettava harkinnanvaraisuutta ja otettava huomioon esimerkiksi yrittämisen osa-aikaisuus tai muu syy vähäisiin työtunteihin. Tilanteen todistaminen on yrittäjän vastuulla. Toisaalta eläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti ymmärtäneet yrittäjien selvitykset ja toisaalta niiden tuleekin auttaa ja opastaa yrittäjiä.

Tilannehan on kaiken kaikkiaan se, että yrittäjä maksaa eläkemaksunsa kokonaan itse, kun taas palkansaaja maksaa omastaan pienemmän osan ja työnantaja isomman. Yrittäjä saa kuitenkin vähentää maksamansa osuuden verotuksessa.

Merja Isotalo

Artikkeli YEL – Yrittäjän Eläke Laillisesti julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Tyypillinen akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä ja tyytyväinen yrityksensä kokoon

Akava Worksin ja AKYn alkuvuonna toteuttamaan kyselyyn saatiin lähes tuhat vastausta. Tulokset antavat hyvän kuvan akavalaisen yrittäjyyden luonteesta. Kyselyyn vastanneista naisia oli 68 %, keski-ikä oli 51 vuotta ja yleisin yritysmuoto toiminimi. Toimialaa ei kysytty, mutta AKYn jäsenkunnan rakenteen perusteella voi olettaa, että tyypillinen akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä, joka työskentelee sote-alalla.

Kyselyn mukaan akavalaisista yrittäjistä kasvuhaluisia on noin 41 %. Yritysten kasvuhakuisuus on yleisesti laskusuunnassa ja suunta on alaspäin myös tässä joukossa. PTT:n selvitys antoi kuitenkin toivoa – siitä myöhemmin. Kuten saattoi arvata, kasvuhakuisuus on yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä.

Myös akavalaisista yrittäjistä iso joukko on omistajanvaihdoksen kynnyksellä. Esteiksi koettiin sopivan ostajan löytyminen ja yrityksen arvon määrittely. Omana neuvonani kehotan aloittamaan prosessin ajoissa ja kulkemaan ostajan kanssa yhteistä yrittäjäpolkua ainakin 2–3 vuotta, jotta siirto onnistuisi ja uusi omistaja saisi vahvan pohjan yrittäjyydelleen. Näin toimien ja oikein sopien myyjä myös varmistaa parhaan mahdollisen kauppahinnan.

Vastanneista oli työnantajayrittäjiä noin 25 %. Työnantajayrittäjistä yli puolet oli kokenut paljon tai melko paljon ongelmia uusien työntekijöiden palkkaamisessa.

Akavalaisillakin yrittäjillä on vielä tekemistä digitalisoitumisen saralla. Digitaalisten alustojen hyödyntäminen liiketoiminnassa on vielä melko vähäistä.

Pitkät työviikot aiheuttavat jaksamisongelmia, mutta ne vähenevät iän myötä. Voinee olettaa, että kokemus tuo osaamista, varmuutta ja parantaa tuottavuutta. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tämä kannattaa huomioida myös rekrytoitaessa. Kokenut työntekijä voi olla erinomainen rekry. Yrittäjän kannattaa panostaa jaksamiseensa ja omaan hyvinvointiinsa. Selvityksen mukaan työterveyshuollon puuttuminen on yleistä yritystoiminnan alussa. Akavalainen yrittäjä voi hyödyntää esimerkiksi AKYn kilpailuttamia työterveyspalvelun tarjoajia.  

PTT:n rekisteriselvitys korostaa tutkinnon ja osaamisen merkitystä

Pellervon taloustutkimuksen toteuttama rekisteriselvitys avasi tilastojen kautta kuvaa korkeakoulutettujen yritysomistajuudesta ja yrittäjyydestä. Yleisesti yrittäjiä vaivaava kasvuhalun puute vaivaa myös korkeakoulutettuja yrittäjiä. Selvityksen mukaan sen lasku on kuitenkin ollut hitaampaa yrityksissä, joissa on vähintään yksi korkeakoulutettu omistaja. Korkeakoulutus näyttääkin turvaavan kasvuhalua.

Suurin osa korkeakoulutetuista yritysomistajista on suomalaistaustaisia, perheellisiä miehiä. Keski-ikä on 51 vuotta, ja eläkeläisiä on jopa 15 prosenttia omistajista. Korkeasti koulutetuista omistajista puolet on yrittäjiä ja puolet palkansaajia. Palkansaajista suurin osa toimii toimihenkilöasemassa, ja ammatit painottuvat erityisasiantuntijoihin, asiantuntijoihin ja johtajiin. Omistajien tulotaso on varsin korkea ja he maksavat paljon veroja.

Korkeasti koulutetut ovat tyypillisesti osakkaana vain yhdessä yrityksessä ja omistukset painottuvat vahvasti informaatio ja viestintä -alalle. Omistetut yritykset ovat useimmiten hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä. Vajaalla kolmanneksella korkeakoulutettujen yrityksistä ei myöskään ole yhtään työntekijää, eli korkeakoulutetut ovat usein yksinyrittäjiä. Yritysten ikäjakauma painottuu yli 15 vuotta tai alle 5 vuotta toiminnassa olleisiin yrityksiin.

Korkeakoulutettujen omistajien yritykset ovat tyypillisesti pienempiä kuin matalasti koulutettujen omistajien yritykset. Yksi merkittävä syy tähän on, että korkeakoulutetuilla yksinyrittäjyys on yleistä. Kuitenkin pk-yritysten joukossa korkeakoulutettujen omistamat yritykset ovat keskimäärin suurempia kuin matalasti koulutettujen omistamat yritykset sekä liikevaihdoltaan että työntekijämäärältään. Nopea kasvu on myös yleisempää korkeakoulutettujen omistamissa pk-yrityksissä. Tarkasteluissa havaittiin myös, että korkeakoulutettujen omistajien pk-yritysten työn tuottavuus on korkeampi kuin matalasti koulutettujen omistajien pk-yrityksillä. Matalasti koulutettujen omistajien pk-yritykset loivat uusia työpaikkoja suhteellisesti enemmän kuin korkeakoulutettujen omistajien pk-yritykset koko viime vuosikymmenen ajan, mutta tuottavuudeltaan paremmat työpaikat syntyivät korkeakoulutettujen yrityksiin. Korkeakoulutetut luovat lisäarvoa myös yrittäjinä ja omistajina.

Tutkimus kuvaa korkeasti koulutettuja osakeyhtiöiden omistajia ja heidän yrityksiään vuosina 2006–2021. On hyvä huomata, että samaan aikaan julkaistussa AkavaWorksin selvityksessä yli puolet vastaajista oli toiminimiyrittäjiä.

Lopussa linkit kummankin selvityksen tietoihin. Yhdessä ne antavat hyvän kokonaiskuvan korkeakoulutettujen yrittäjyydestä ja omistajuudesta, mutta erilaisten lähtökohtien vuoksi niiden vertailu ei ole kaikilta osin hedelmällistä.

Akavan yrittäjäpalkinto

Onnea vielä kerran Akavan vuoden yrittäjälle, Juuso Enalalle! Juuso on menestynyt mainostoimistoalan sarjayrittäjänä. Hän on myös monivuotinen Suomen Ekonomien aktiivi. Yritystoiminnan lisäksi hänellä riittää aikaa ja intoa vapaaehtoistyöhön ja muiden auttamiseen. Hieno ura jo tähän asti ja tiedä vielä mitä mielenkiintoista saamme nähdä tulevaisuudessa. Onnea, Juuso!

AKY-Akavalaiset yrittäjät
Timo Saranpää
puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä

AkavaWorksin yrittäjäkysely

Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n rekisteriselvitys

Artikkeli Korkeakoulututkinto turvaa kasvuhalua ja tuottaa lisäarvoa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Hankintalaki ei anna markkinavuoropuhelulle tarkkoja speksejä. Siksi ne on luotava itse. Vuoropuhelu on vapaaehtoista, mutta ehkä silti tärkein askel kohti onnistunutta hankintaa. Vuoropuhelu lisää ostajan tietoa markkinan tarjoamista mahdollisuuksista ja varmistaa riittävän, laadukkaan tarjousmäärän. Sitä voidaan toteuttaa moninaisin tavoin: tämänpäiväisen kaltaisissa yhteistapaamisissa, verkossa, toimittajakohtaisesti, kirjallisella viestinnällä jne. Ohjenuorana on avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden toteutuminen hankintaprosessissa. Perimmäinen tavoite on, että kuntoutuspalvelun tarvitsija saa laadukkaasti, mutta kustannustehokkaasti tuotetun palvelun, jonka voi tuottaa myös yksityinen palveluntuottaja.

Pirhan tilaisuudessa kuultiin hyvinvointialueen kuntoutushankintojen periaatteista ja yrittäjien puheenvuorot. Pirhan ja yrittäjien yhteistyö on saatu käyntiin ja toimii jo monilta osin hyvin, mutta tehtävää on vielä runsaasti tuleville vuosille. AKYn Jarmo Mäkelä avasi kuulijoille palvelusetelin käytön mahdollisuuksia. Pirkanmaallakin puhuttaa palvelusetelin hintataso. Lain mukaan sen pitäisi pohjautua julkisen sektorin tuotantohintaan. Valitettavasti tämä ei toteudu. Parannettavaa on myös tuotantohinnan määrittelyssä ja ilmoittamisessa.

Paikalla oli vajaat 100 pirkanmaalaista yrittäjää. Isot yhteistilaisuudet ovat ajoittain paikallaan, mutta valtavan asiamäärän vuoksi kannattaa myös toteuttaa säännöllisesti pienempien asiakokonaisuuksien käsittelyä esim. verkkotapaamisissa.

AKYn vuoropuhelu Pirhan kanssa on lähtenyt liikkeelle pirkanmaalaisten yrittäjien yhteydenotoista akavalaisiin liittoihinsa. Pirhan (aiemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) johto tarttui muutama vuosi sitten positiivisesti keskustelupyyntöömme ja loppu onkin monella tavalla markkinavuoropuhelun historiaa. Malli on erinomainen esimerkki muille hyvinvointialueille. Vastaava onkin jo saatu liikkeelle monilla muilla alueilla, mutta matka on vasta alussa. AKYlaiset ovat mielellään mukana kehittämässä toimivaa markkinavuoropuhelua eri hyvinvointialueilla.

Timo Saranpää

Artikkeli AKYlaiset tapaamassa pirhalaisia ja pirkanmaalaisia yrittäjiä julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yrittäjyys on yhä useamman korkeakoulutetun uravalinta. Usein yrittäjyys alkaa sivutoimisena. Yrittäjyyden alkutaipaleen helpottaminen on koko yhteiskunnan etu. Lähtökohdiltaan onkin merkittävää, että uusi hallitus tunnistaa yrittäjyyden ja työelämän murroksen sekä näkee uudet, monimuotoiset yrittäjyyden muodot, sivutoimisen yrittäjyyden sekä koko 2000-luvun kasvaneen yksinyrittäjyyden.

Hallitusohjelmassa on monia pitkään odotettuja uudistuksia. Vuosikymmenten aikana raskaaksi paisunut velvoitetaakka vaatii keventämistä. Pienissä työnantajayrityksissä on toistuvasti todettu olevan paras työilmapiiri ja yhdessä tekemisen henki. Siksi on tärkeää, että hallitusohjelma lupaa edistää paikallista sopimista ja laajentaa ihmisten mahdollisuuksia sopia työpaikoilla keskenään heitä koskettavista työn tekemisen ehdoista. Viisas yritysjohto tekee tämän tasapuolisesti henkilöstönsä kanssa. Tässä ammattiliitot ovat oiva apu henkilöstönedustajille.

Uudessa hallitusohjelmassa luvataan käynnistää arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Selvitetty on. Jo monta kertaa. Nyt odotetaan konkreettisia toimia. YEL-kirjauksen yllättävämpi osa on selvitys YEL-järjestelmän keskittämisestä Melaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia. Keskittämisessä voidaan nähdä sekä uhkia että mahdollisuuksia koko työeläkemarkkinan osalta.

Olemme vuosia vaatineet työttömyysturvan uudistamista siten, että samanaikaisen palkka- ja yrittäjätyön vakuuttaminen on mahdollista. Hallitusohjelman tavoite valmistella puoliväliriiheen mennessä yhdistelmävakuutuksen malli, jolla parannettaisiin niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina, on hyvä. Yhdistelmävakuutus on kuitenkin ollut aiempienkin hallitusohjelmien vakiokirjauksia. Nyt tarvitaan konkretiaa. Toivomme valmistelutyöhön ennakkoluulottomuutta. Vanhat selvitykset tarjoilevat taustadatan. Voisiko olla, että toimivin ratkaisu on se kaikkein ilmeisin: mahdollistetaan jäsenyys kahdessa kassassa samaan aikaan?

Huolenaiheitakin ohjelma herättää. Kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytoinnissa olemme kovassa globaalissa kilpailutilanteessa. Brittiläisen Monocle-lehden viimevuotisessa maailman parhaiden asuinkaupunkien listauksessa Helsinki oli vielä neljäs. Edellä olivat Kööpenhamina, Zurich ja Lissabon. Takana kärkkyvät Tukholma, Tokio, Wien, Sydney, Vancouver ja Taipei. Kymmenen kärjen ulkopuolelle jää monta kiinnostavaa kaupunkia. Muutokset listalla ovat nopeita. Annamme nyt toistuvasti signaaleja, jotka heikentävät asemaamme. Ei saa luoda mielikuvaa, jonka mukaan halutut asiantuntijat eivät ole tervetulleita Suomeen. Toivomme uuden hallituksen kiinnittävän tähän erityistä huomiota, mutta meillä kaikilla – työnantajilla ja -tekijöillä on parannettavaa. Päätetään yhdessä pistää asenne kuntoon heikosti kieltämme osaavia kohtaan!

Erityisesti pienten työnantajayrittäjien (1–4 henkeä) määrä on pudonnut pitkään. Vuonna 2021 työnantajayrittäjiä oli kaikkiaan 87 tuhatta. Vuonna 2022 78 tuhatta. Pudotusta yhdeksäntuhatta yrittäjää eli hieman yli 10 prosenttia. Tämä kasvatti huolta kehityksestä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen neljännesvuositietojen (2023 Q1) mukaan työnantajayrittäjiä oli alkuvuonna 2023 74 tuhatta. Kvartaaleittainen kehitys ei viime vuonnakaan noudattanut urheilusta tuttua tasaisen vauhdin taulukkoa, vaan heilahteli useilla tuhansilla suuntaansa. Silti alkuvuoden luku indikoinee laskevan trendin jatkumista.

Hallitusohjelman uudistukset, joilla vauhditetaan työllistämistä ovat elintärkeitä eivätkä ne voi enää odottaa.
Valitettavan tutuksi tullut vastakkainasettelu on myrkkyä välttämättömien uudistusten tekemiselle. Avoimen arvokeskustelun kautta on löydettävä yhteinen tie. Ääriajattelu johtaa ainoastaan ongelmiin. Lomien jälkeen on ryhdyttävä töihin ja laitettava Suomi kuntoon!

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Alkuvuoden tilasto työnantajayrittäjien lukumäärän kehityksestä ei lupaa hyvää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Uusi hallitusohjelma tukee yrittäjyyttä ja luo eväät kestävälle kasvulle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomi elää osaamisesta ja yrittäjyydestä – menestystarinamme on rakentunut niiden varaan

Akavan hallitus otti edellisviikon kokouksessa myönteisen kannan mikroyritysten paikallisen sopimisen edistämismahdollisuuksien selvittämiseen. Askel on pieni, mutta henkisesti merkittävä. Ilman, että rohkaisemme yrittäjiä palkkaamiseen ei synny uutta työtä, vaurautta ja hyvinvointia. Kiitos Akavan hallitukselle eteenpäin katsomisesta ja ennakkoluulottomuudesta.

Paikallinen sopiminen ei ole hopealuoti

Paikallisen sopimisen varalle asetetaan kuitenkin helposti ylisuuria odotuksia. Akavalainen yrittäjäaktiivi Mika Uusi-Pietilä TEKistä on vuosien varrella usein muistuttanut: ”Ei hänen yrityksensä liikeideaan sisälly työehdoista sopiminen. Se on työmarkkinajärjestöjen tehtävä.” Niinpä. Päätös paikallisen sopimisen edistämisestä mikroyrityksissä oli henkisesti merkittävä, muttei riittävä tekijä edistämään työpaikkojen syntyä. Työnantajayrittäjiä oli vuonna 2021 87.000 ja vuonna 2022 78.000. Numerot vaihtoivat järjestystä ja kokonaismäärä laski 10 prosenttia. Joku sanoisi jo, että kevyttä työllistämiskriisiä pukkaa. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksilla ei ole merkitystä, ellei ole niitä, joiden välillä sopia. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista harkitsevaa yrittäjää on rohkaistava ottamaan tuo askel. Mikroyritysten työnantajavelvoitteita onkin (hyvä henkilöstöpolitiikka huomioiden ja työntekijöiden oikeuksia polkematta) kevennettävä muiltakin osin.

Yrittäjyyttä pitää edistää yhteistyöllä

Akavalaiset yrittäjät AKY on ollut olemassa noin 8 vuotta. Käytännössä yhtä pitkään olemme olleet Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY on SY:n suurin jäsenjärjestö (kaikki alue- ja toimialajärjestöt huomioiden) ja Akava on Suomen toiseksi suurin yrittäjäjärjestö.

Mahdollisuus tarjota akavalaisten liittojen yrittäjäjäsenille SY:n palveluita (ilman pakollista paikallisyhdistysjäsenyyttä) oli vahva motiivi AKYn perustamiselle ja SY:n jäsenyydelle. Kuten edelläkin kirjoitin: Suomi elää osaamisesta ja yrittäjyydestä. Toinen motiivimme olikin sillanrakentaminen korkeakoulutettujen osaajien ja yrittäjien etujärjestöjen välille. Yhteistyö on koko ajan tiivistynyt. Akavalaisten yrittäjien yleisin toimiala on sote ja mm. sen puitteissa teemme muiden SY:läisten järjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä. Fyysinenkin etäisyys on lyhentynyt SY:n toimiston muutettua Länsi-Pasilaan. Ilman yhteispeliä, ilman yksityistä, ilman julkista, ilman korkeatasoista koulutusta, ilman yrittäjyyttä ei synny uusia menestysinnovaatioita, työllisyyttä ja hyvinvointia. Me edunvalvontajärjestöissä toimivat voimme näyttää esimerkkiä myös poliittiselle kentälle yhdessä tekemisen voimasta.

Akavan liittokokouksessa puheenjohtaja Maria Löfgren piti erinomaisen katsauksen, jossa hänkin peräänkuulutti yhteistyötä. Kevättalvella julkistetun ”Suomen suunta” -hankkeen suositukset on vietävä käytäntöön, jotta Suomen talous saadaan tukevammalle ja vauhdikkaammalle kasvun tielle. Tähän on helppo yhtyä.

Yhdessä Suomi nousuun!

Timo Saranpää
puheenjohtaja, AKY-Akavalaiset yrittäjät

Artikkeli AKY – akavalaisen yrittäjän asialla vuodesta 2015 julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) hankkii sotepalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutusmenettelyn kautta. Tänä keväänä Pohde on rajannut tarjouskilpailun ulkopuolelle kaikki sellaiset yksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka työskentelevät myös palkkasuhteessa Pohteen omissa palveluissa.

Pohteen menettely estää sote- ja kuntoutusalan asiantuntijoilta, kuten fysioterapeuteilta, toimintaterapeuteilta, puheterapeuteilta sekä psykologeilta monimuotoisen työskentelyn. Kuntoutuksen osalta palvelujen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, joka on Kelan ohella suurin yksityisten kuntoutuspalveluiden hankkija. Jos julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät rajataan ulos ostopalveluista, heille ei välttämättä jää mahdollisuuksia oman elinkeinon harjoittamiseen esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä.

Sivutoiminen yrittäjyys on sote-alalla yleistä. Työntekijöiden kilpailevan toiminnan rajoittamisesta säädetään työsopimuslaissa ja sovitaan tarkemmin työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Työnantajaa ilmeisesti vahingoittava kilpaileva toiminta sekä sen valmistelu on aina kiellettyä. Oleellista on, että monimuotoisesta työskentelystä sopivat työnantaja ja työntekijä.

Pohde on nyt ulkoistamassa sivutoimisen työskentelyn valvonnan ja rajoittamisen yksityisille palveluntuottajille, sen sijaan että neuvottelisi omien työntekijöidensä kanssa. Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että monimuotoisen työskentelyn rajaaminen ei missään tilanteessa kuulu hankintamenettelyyn.

Perusteet Pohteen toiminnalle ovat ohuet. Oman henkilöstön käyttökielto ei perustu hankintalakiin eikä hankintasopimusten ehtoihin, vaan siihen, miten Pohde tulkitsee valtionvarainministeriön julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE 2014). Valtiovarainministeriön mukaan mukaan JYSE-ehtojen ei ole tarkoitus rajoittaa sitä, kuka palveluita tuottaa. Näin ollen Pohteen tulkinta on yksiselitteisesti väärä.

Pohde ei ole kuitenkaan suostunut muuttamaan linjaustaan, eikä esittämään sille kestäviä perusteita.

Työskentelymahdollisuudet kaventuvat ja jonot kasvavat

Kuntoutusalalla on työntekijäpula ja potilasjonot ovat pitkiä. Pohteen harjoittama hankinta- ja työnantajapolitiikka hankaloittaa resurssien tehokasta käyttöä. Samaan aikaan asiantuntijoiden elinkeinovapaus supistuu.

Halukkuutta monimuotoiseen työskentelyyn olisi monella. Usealla työnantajalla työskentely on tyypillisesti osa-aikaista ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Sivutoimisesta yrittäjyydestä ei aiheudu Pohteelle, eikä varsinkaan asiakkaille, mitään haittaa.

Allekirjoittajajärjestöjen huolena on, että jo ennestään huutavasta työntekijäpulasta kärsivillä sote- ja kuntoutusaloilla monimuotoisen työskentelyn mahdollisuudet näivettyvät ja työmarkkinat jumiutuvat.

AKY ja Kuntoutusyrittäjät korostavat, että hankinta- ja henkilöstöpolitiikassa tulee lähteä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Pohteen toiminta on puhdasta byrokratiaa, josta on haittaa sekä henkilöstölle että kuntoutujille. Pohde ohittaa sekä Suomen lainsäädännön että oman henkilöstönsä mielipiteet.

Pohteen toiminta viivästyttää asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä ja kaventaa valinnanvapautta. Lisäksi se rajoittaa merkittävästi sote- ja kuntoutusalan asiantuntijoiden elinkeinovapautta.

Vaadimme, että Pohde oikaisee hankintapolitiikkaansa välittömästi. Pohteen työntekijöillä tulee olla mahdollisuus monimuotoiseen työskentelyyn, eikä tarjouskilpailuista tule sulkea ulos Pohteen omaa henkilöstöä.

Yhteyshenkilöt

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi

Juhani Saarinen, juristi, varatoiminnanjohtaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
juhani.saarinen@kuntoutusyrittajat.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Leila Mäkelä, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Elinkeinovapaus kuuluu myös sote-alalle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Sote-järjestämislain 12 § mukaan hyvinvointialue voi tuottaa sote-palveluita hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta, jos tämä on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Yksityinen sektori kykenee tuottamaan sote-palveluita kustannustehokkaina ja joustavina lähipalveluina, joten sen tuottamat palvelut sopivat hyvin hyvinvointialueiden tarjoamaan palveluvalikkoon.

– Maantieteellisesti kattava pk-yritysten verkosto on korvaamaton apu julkiselle palvelutuotannolle. Epäonnistunut hankintapolitiikka johtaa palvelutarjonnan supistumiseen, asiakkaiden valinnanvapauden kaventumiseen ja julkisten palveluiden ruuhkautumiseen, painottaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Reilu hankintapolitiikka edellyttää oikeudenmukaista palveluiden hinnoittelua. Julkisen sektorin on välttämätöntä tuntea oman palvelutuotantonsa kustannukset, muutoin edellytyksiä esimerkiksi palveluseteleiden arvon määrittelylle ei ole, Saranpää jatkaa.

– Epäonnistunut hinnoittelu näkyy esimerkiksi fysioterapiassa siten, että palveluseteleiden arvo voi olla alle puolet julkisen sektorin omista tuotantokustannuksista,harmittelee Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Jarmo Mäkelä.

– Palvelusetelin toimivuutta voidaan mitata myös sillä, saadaanko pk-yrityksiä palveluntuottajiksi. Esimerkiksi toimintaterapiassa ei olla saatu, jatkaa Toimintaterapeuttiliitto ry:n toiminnanjohtaja Leila Mäkelä.

Sote-palveluita kilpailuttaessa tulee tähdätä hinta-laatusuhteeltaan parhaan vaihtoehdon löytämiseen.  Kannustimet ovat eri toimijoilla erilaisia: julkisen sektorin on käytettävä verorahoja mahdollisimman tehokkaasti, yritykset puolestaan pyrkivät tuottamaan toiminnallaan taloudellista hyötyä.

– Vastakkainasettelua on kuitenkin vältettävä, kun keskustellaan julkisista hankinnoista. Vastakkaiset kannustimet tekevät monituottamallista parhaimmillaan tehokkaan, kun kumpikin osapuoli joutuu miettimään hankintojen lähtökohtia sekä yksityisten palveluntuottajien tuottamaa parasta mahdollista lisähyötyä palveluntuotannolle,toteaa Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Monituottajamallin turmioksi koituu usein osapuolten keskinäinen epäluottamus. Julkinen sektori voi syyllistyä hintojen polkemiseen ja osaoptimointiin, yksityiset toimijat puolestaan ylihoitoon. Tämä johtuu usein epäonnistuneesta markkinavuoropuhelusta. Olisi tärkeää saada tietoa hyvinvointialueilta näiden pitkän tähtäimen suunnitelmista, miten kuntoutuspalvelut tullaan jatkossa tuottamaan.

– Markkinavuoropuhelun sijaan on parempi puhua markkinadialogista. Osapuolten on aivan välttämätöntä ymmärtää toisiaan, muutoin luottamusta ei synny ja hankintapolitiikka koetaan puolin ja toisin epäreiluksi, Suomen Psykologiliitto ry:n puheenjohtaja Jari Lipsanen pohtii.

Yhteistyössä on lähdettävä siitä, että se on jokaiselle osapuolelle hyödyllistä. Julkinen sektori ei voi johtaa hankintapolitiikkaa norsunluutornistaan vaan markkinadialogia tulee käydä avoimesti ja läpinäkyvästi toisia kuunnellen ja kuullen.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry näkee tärkeänä hankintapolitiikan kehittämisen nostamisen osaksi hallitusohjelmaa:

Edistetään sote-palveluiden monituottajamallin toimintaedellytyksiä varmistamalla oikeudenmukainen ja kohtuullinen hankintapolitiikka, jossa korostuvat markkinadialogi, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus ja keskinäinen luottamus. Varmistetaan palveluseteleiden oikeudenmukainen hinnoittelu parantamalla julkisen terveydenhuollon tuotantokustannusten läpinäkyvyyttä ja uudistamalla palvelusetelilaki. Varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tuottaa sote-palveluita itsenäisesti ja huolehditaan maantieteellisesti kattavan palveluntuottajaverkoston säilymisestä.

Allekirjoitukset

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Leila Mäkelä, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Onnistunut hankintapolitiikka lähtee markkinadialogista julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen. 

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle. Lakimuutosta ajavat AKY-Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Lisätiedot:

Timo Saranpää, hallituksen puheenjohtaja
AKY-Akavalaiset yrittäjät
puh. 050 523 6005

Mikko Wikstedt, hallituksen puheenjohtaja
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO
puh. 040 190 2224

Merja Jokinen, kassanjohtaja
Yrittäjän Työttömyyskassa
puh. 050 596 6000

Artikkeli Suomi nousuun: Työttömyysturvajärjestelmää kehitettävä – Kaiken työn tekemisen pitää olla kannattavaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.