YEL-vakuutus on Yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. YEL-vakuutus on yrittäjän pakollinen vakuutus ja se on yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan perusta.
YEL-vakuutusmaksulla yrittäjä kerryttää eläkettä vanhuuden varalle ja parantaa muuta sosiaaliturvaansa. Sitä tarvitaan silloin, kun sairastuu, menettää työkykynsä tai jää perhevapaalle. Se määrittelee Kelan maksamien päivärahojen suuruuden, kun saa sairaspäivärahaa ja työttömyysetuuksia.
Yrittäjän eläkevakuutus on henkilökohtainen, ei yrityskohtainen. YEL-vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.
YEL-uudistus
YEL-vakuuttaminen on aikaisemmin ollut varsin moninaista. Osa yrittäjistä on maksanut vain alinta mahdollista maksua, jotkut säästösyistä, toiset ovat tehneet sijoituksia säästyneillä rahoilla. Niin sanottu alivakuuttaminen on ollut hyvin yleistä.
Asiaan haluttiin valtiovallan taholta muutos ja uudistettu YEL-laki astui voimaan 1.1.2023. Lakimuutoksen tavoitteena on valtioneuvoston tiedotteen mukaan ”parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaa jatkossa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.” Myös Akava ja Suomen Yrittäjät olivat mukana valiokuntakuulemisessa.
Käytännössä yrittäjän osalta muutos tarkoittaa sitä, että uudistuksen myötä yrittäjän vuosittaisten työtulojen on oltava yli 8 575,46 euroa, jotta YEL-vakuutuksen voi saada. Edellisenä vuonna se oli vähän yli 200 euroa alempi. YEL-vakuutus pitää ottaa viimeistään 6 kuukautta vakuuttamisvelvollisuuden alkamispäivästä. Ehtona ja edellytyksenä lisäksi on, että yrittäjä on 18–69-vuotias (vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta, vuonna 1958–61 syntyneillä 69 ja sitä nuoremmilla 70 vuotta) ja toiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta.
YEL-vakuutus on otettava, kun kaikki edellä mainitut ehdot täyttyvät. Vakuutuksen alkamispäiväksi merkitään se päivä, jolloin on ensimmäisen kerran laskutettu bruttona yli 714,62 euroa kuukaudessa ja vastaavaa toimintaa on kestänyt yli neljä kuukautta.
YEL-korotus on huomattava. Jos on maksanut pientä YEL-maksua tai minimiä, korotus voi olla maksimissaan 4 000 euroa vuodessa. Se merkitsee 85 euron korotusta kuukausimaksuun. Kolmen vuoden jälkeen tehdään tarkistukset, mutta lain mukaan korotus voi olla korkeintaan 4 000 euroa silloinkin. Jotkut asiantuntijat varoittavat, että kuuden vuoden jälkeen korotukset voivat olla merkittävästi suuremmat.
Mediaanipalkat ja työtulolaskuri
Työtulon määrittelyn lähtökohtana on työtulosuositus, joka lasketaan kunkin toimialan mediaanipalkkoihin ja yrittäjän liikevaihtoon perustuvalla sähköisellä työtulolaskurilla.
Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan kesäkuussa 2023 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 822 euroa. Alin neljännes tuloja saaneista sai 2 362 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 5 642 euroa tai enemmän. Tilastokeskuksen mediaani tarkoittaa ryhmän keskimmäistä havaintoa eli puolet tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä ansaitsee mediaania enemmän ja puolet mediaania vähemmän.
Työtulolaskuri on tarkoitettu yrittäjyyttä ja YEL-vakuuttamista suunnittelevalle. Laskuri on apuväline aloittavan, kokoaikaisen yrittäjän työpanoksen arvon arviointiin. Se laskee suuntaa antavan suosituksen yrittäjän työtulosta ja sen liikkumavarasta. Laskuri on kaikille avoin eikä se hyödynnä henkilön rekisteritietoja tai huomioi mahdollista yrittäjätyön osa-aikaisuutta.
Kuten Työeläke.fi-sivuilla todetaan: ”Laskennassa hyödynnetään automaattisesti yrittäjän toimialan YEL-vakuutettujen mediaaniliikevaihtoa ja yksityisen sektorin palkansaajien mediaanipalkkaa. Laskuri suhteuttaa yrittäjän arvioiman liikevaihtotiedon yrittäjän oman toimialan mediaaniliikevaihtoon yritystoiminnan laajuuden arvioimiseksi.”
Kaikilta toimialoilta ei ole käytettävissä riittävää määrää tilastoituja havaintoja laskennan pohjaksi. Tällöin laskennassa käytetään valittua toimialaa karkeamman toimialatason tietoja.
YEL ja eläkelaitokset
Kaikki eläkelaitokset tarkistavat tämän vuoden aikana alle 15 000 euron työtulot. Alkavalle yrittäjälle on hämmentävää ja työlästä hakea sitä ”oikeaa eläkelaitosta”, sillä niitä on monta, koska työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle eri työeläkelaitokselle. Lakisääteistä eläketurvaa hoidetaan yksityisellä puolella työeläkeyhtiöissä, erityiseläkelaitoksissa, eläkekassoissa ja eläkesäätiöissä sekä julkisen puolen eläkelaitoksissa. Ja sitten ovat tietysti julkiset toimijat, kuten Eläketurvakeskus ja Kela.
Eläketurvakeskus (ETK) on ”lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja”. Kela on kansaneläkelaitos, joka voi tukea myös yrittäjää. Jos tulot jäävät pieniksi, yrittäjä voi hakea Kelasta tukea asumiseen ja toimeentuloon. Yritystoimintaa ei tarvitse sitä varten lopettaa.
Eläkelaitoksia on lukuisia ja niiden kaikkien sivuilta löytyy runsaasti tietoa yrittäjän eläketurvasta. Jokainen yrittäjä voi valita oman eläkelaitoksensa, osa niistä on myös alakohtaisia. Tärkeää on valita sellainen toimija, joka parhaiten hallitsee yrittäjän oman toimialan.
Lisäksi Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa tekemään sen. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta – ja kustannuksella – YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä. Yrittäjä voi itse ottaa vakuutuksen taannehtivasti kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Aikaisemmalta ajalta ei eläketurvaa ole jälkikäteen mahdollista kartuttaa.
Yrittäjän mahdollisuudet ja velvollisuudet
Jos yrittäjän mielestä työtulo on liian korkea, on hänellä mahdollisuus valittaa. Silloin yrittäjän on vedottava laissa mainittuun kokonaisarvioon yrittäjän tilanteesta ja toimittaa eläkelaitokselle lisätietoa ja esittää, että työtulo arvioidaan uudelleen.
Eläkelaitoksen on noudatettava harkinnanvaraisuutta ja otettava huomioon esimerkiksi yrittämisen osa-aikaisuus tai muu syy vähäisiin työtunteihin. Tilanteen todistaminen on yrittäjän vastuulla. Toisaalta eläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti ymmärtäneet yrittäjien selvitykset ja toisaalta niiden tuleekin auttaa ja opastaa yrittäjiä.
Tilannehan on kaiken kaikkiaan se, että yrittäjä maksaa eläkemaksunsa kokonaan itse, kun taas palkansaaja maksaa omastaan pienemmän osan ja työnantaja isomman. Yrittäjä saa kuitenkin vähentää maksamansa osuuden verotuksessa.
Merja Isotalo
Viimeisimmät kommentit