Nykyisessä järjestelmässä eniten kritiikkiä on saanut edellisen hallituksen aikana luotu, lakeihin perustumaton työtulolaskuri, jonka antamista tuloksista on tullut määrääviä työtuloa määriteltäessä. Sinänsä kaunis ajatus on, että kaikkien työtulo määritellään samoin perustein, mutta tässä unohdettiin kokonaan se, että yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä kaikkiin voi siten soveltaa samanlaisia kriteereitä. Yksi eniten arvostelluista tekijöistä laskurissa on ollut liikevaihto. Liikevaihto toki kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, mutta ei täysin luotettavasti yrittäjän oman työpanoksen arvosta tai yrittäjän tuloista. Liikevaihdon painoarvoa laskurissa onkin vähennetty, mutta laskuri nähdään silti vääränä tapana arvioida työtulon suuruutta.

Eläkeyhtiöiden laskurin avulla määritetty työtulo ei uudistuksen myötä ole enää määräävä tekijä, vaan jatkossa yrittäjä voi halutessaan valita käytettäväksi todelliset verotettavat ansiotulot, jolloin etenkin pienituloisempien yrittäjien YEL-maksut laskevat. Todellisten ansiotulojen sijaan yrittäjä voi edelleen valita käytettävän myös laskennallista työtuloa, jonka on kuitenkin oltava siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosenttia todellisista ansiotuloista. Tämä tulee nostamaan suurituloisten yrittäjien eläkemaksuja, mutta toisaalta asettaa heidät lähemmäs muita yrittäjiä. Tällä hetkellä pienituloisemmat yrittäjät maksavat eläkemaksua todellisiin tuloihinsa nähden jopa moninkertaisen laskennallisen työtulon mukaan, kun taas suurituloisimmilla työtulo on ollut vain noin 40 prosenttia todellisista tuloista.

Nousevia maksuja on kritisoitu muun muassa siitä, että se heikentää yrityksen kilpailukykyä vastaavaa työtä palkansaajana tekeviin nähden. Kriitikoilta on kuitenkin unohtunut, että palkansaajan eläkemaksut koskevat ansiotuloa kokonaisuudessaan, mutta yrittäjällä se voi hänen niin halutessaan olla vain puolet tuloista. Syytä on muistaa myös se, että nousevat maksut parantavat yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa.

Yksi uuden mallin riski on tulonmuunto ansiotuloista pääomatuloiksi, joita ei huomioida työtulossa. Tähän yrittäjillä on tietysti oikeus, ja tämä on myös jollain arviolla huomioitu ministeriön laskelmissa. Toivottavasti laskelman arviot ovat suunnilleen kohdillaan, sillä uudistus lisää valtion vuosittaisia menoja arviolta 80 miljoonaa euroa nykyisen noin 600 miljoonan lisäksi. Vaje johtuu siitä, että järjestelmää käyttöön otettaessa tehtiin virhe jättää eläkevaroja rahastoimatta, ja siksi nyt kerättävät maksut eivät riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä. Tästä ei saa syyttää nykyisiä yrittäjiä, eikä heillä pidä maksattaa aiemmin tehtyjä virheitä. Valtion maksettavaksi jääviä summia kauhisteltaessa on hyvä muistaa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu paikkaamaan vielä suuremmilla summilla. Siitä ei kuitenkaan olla keskusteluissa oltu yhtä huolissaan kuin muiden yrittäjien eläkkeisiin menevästä rahasta.

Toinen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvä tekijä on yritysmuodon muutokset. Tämänhetkisen tiedon valossa ei voi vielä ottaa tarkasti kantaa mm. toiminimiyrittäjien kohteluun. Pahimmillaan toiminimiyrittäjien maksut nousevat selvästi. Toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjät maksavat yritystulon ansiotulo-osuudessa myös henkilökunnan ja muiden osakkaiden arvontuotannosta. Seuraamme tarkasti, miten asia lopulta lakiin kirjataan, mutta on hyvin todennäköistä, että yhtiömuodon muutoksia osakeyhtiöksi tullaan näkemään. Muutosten mahdollisuus on jollain tasolla huomioitu laskelmissa, muuta määrä voi yllättää ja osaltaan heikentää uuden mallin kustannusvaikutusarvioiden osumatarkkuutta.

Viime vuosien kaltaisten ongelmien välttämiseksi on tärkeää kehittää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Ministeriö tulee määrittämään Eläketurvakeskuksen, eläkeyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen vuoropuhelun periaatteet. Tämä toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisee ongelmien ja tulkintaylilyöntien syntyä.

Valmistelun aikana oli esillä malleja, joissa YEL-velvollisuuden työtulon alarajaa olisi laskettu tai nostettu, mutta se päätettiin pitää ennallaan, mistä on apua etenkin aloittaville ja pienituloisille sekä sivutoimisille yrittäjille. Toisaalta aloittavan yrittäjän YEL-maksun alennus poistetaan. Uutena elementtinä tulee mahdollisuus tauottaa maksua sairauspäivärahan ajaksi. Jo tähänkin asti on ollut mahdollista hyödyntää maksujoustoa taloustilanteen vaatiessa. Tämä onnistuu jatkossakin, ja jouston maksimimäärää nostetaan 25 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että alennettu maksu pienentää myös eläkettä. YEListä puhuttaessa tarkoitetaan monesti vain maksua ja tulevaa eläkettä, ikään kuin maksuista saatavaa tuottoa. Pitää kuitenkin muistaa, että YEL ei ole sijoitus vaan vakuutus, joka määrittää myös esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuden.

Ehdotettu malli on kompromissi, jonka tekemiseen on osallistunut yrittäjäkentän edustajia hyvin laajasti. Myös AKY – Akavalaiset yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana ministerin johdolla käydyissä yrittäjävuoropuheluissa ja osallistunut muutenkin aktiivisesti valmisteluun. Vaikka jonkinlainen sopu onkin saavutettu, vielä on paljon tehtävää ennen kuin laki saadaan voimaan. Aika näyttää, millaisia muutosehdotuksia esimerkiksi lausuntokierroksella tullaan aikanaan tekemään ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat lopputulokseen.

Tarkoitus on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä, se hyväksyttäisiin ennen joulua ja lopulta laki tulisi voimaan vuoden 2028 alusta.

YEL ei tule vielä valmiiksi näillä muutoksilla, vaan esimerkiksi rahastoinnin eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Tämä on kuitenkin muutos oikeaan suuntaan.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 

Martti Kivioja, pääsihteeri
martti.kivioja@tek.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Artikkeli YEL-uudistuksessa paljon hyvää, mutta parannettavaakin jäi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.

Yhä useammat korkeakoulutetut työskentelevät palkkatyön rinnalla sivutoimisesti yrittäjinä. Selvitysten mukaan yrittäjän korkeakoulutus parantaa yrityksen arvontuotantoa. Kansantalous ja työllisyys saisivat lisäbuustia korkeakoulutettujen sivutoimisen yrittäjyyden kasvusta.

Voisimmeko tulevassa YEL-ratkaisussa päättää, että päätoiminen työntekijä, jonka TyEL-taso on riittävän korkea, saisi vapautuksen YEL-velvollisuudesta YEL:n alarajaa korkeammasta yrittäjätulosta määrättyyn vuosituloon saakka? Vaadittavan TyEL-tason alarajan ja YEL-vapautuksen ylärajan jätän päättäjien harkintaan.

Taloutemme laahaus huutaa uusia ratkaisuja. Vanhat eivät ole purreet enää vuosiin. Ehdotuksemme ei yksin riitä, mutta voisi olla osa Suomen uuden nousun pelikirjaa. Synnytettävä uusi taloudellinen toimeliaisuus olisi meidän kaikkien voitto

Timo Saranpää
puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Sivutoimista yrittäjyyttä kannattaa tukea myös YEL-ratkaisulla julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-vakuutusmaksulla yrittäjä kerryttää eläkettä vanhuuden varalle ja parantaa muuta sosiaaliturvaansa. Sitä tarvitaan silloin, kun sairastuu, menettää työkykynsä tai jää perhevapaalle. Se määrittelee Kelan maksamien päivärahojen suuruuden, kun saa sairaspäivärahaa ja työttömyysetuuksia.

Yrittäjän eläkevakuutus on henkilökohtainen, ei yrityskohtainen. YEL-vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

YEL-uudistus

YEL-vakuuttaminen on aikaisemmin ollut varsin moninaista. Osa yrittäjistä on maksanut vain alinta mahdollista maksua, jotkut säästösyistä, toiset ovat tehneet sijoituksia säästyneillä rahoilla. Niin sanottu alivakuuttaminen on ollut hyvin yleistä.
Asiaan haluttiin valtiovallan taholta muutos ja uudistettu YEL-laki astui voimaan 1.1.2023. Lakimuutoksen tavoitteena on valtioneuvoston tiedotteen mukaan ”parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaa jatkossa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.” Myös Akava ja Suomen Yrittäjät olivat mukana valiokuntakuulemisessa.

Käytännössä yrittäjän osalta muutos tarkoittaa sitä, että uudistuksen myötä yrittäjän vuosittaisten työtulojen on oltava yli 8 575,46 euroa, jotta YEL-vakuutuksen voi saada. Edellisenä vuonna se oli vähän yli 200 euroa alempi. YEL-vakuutus pitää ottaa viimeistään 6 kuukautta vakuuttamisvelvollisuuden alkamispäivästä. Ehtona ja edellytyksenä lisäksi on, että yrittäjä on 18–69-vuotias (vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta, vuonna 1958–61 syntyneillä 69 ja sitä nuoremmilla 70 vuotta) ja toiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta.

YEL-vakuutus on otettava, kun kaikki edellä mainitut ehdot täyttyvät. Vakuutuksen alkamispäiväksi merkitään se päivä, jolloin on ensimmäisen kerran laskutettu bruttona yli 714,62 euroa kuukaudessa ja vastaavaa toimintaa on kestänyt yli neljä kuukautta.

YEL-korotus on huomattava. Jos on maksanut pientä YEL-maksua tai minimiä, korotus voi olla maksimissaan 4 000 euroa vuodessa. Se merkitsee 85 euron korotusta kuukausimaksuun. Kolmen vuoden jälkeen tehdään tarkistukset, mutta lain mukaan korotus voi olla korkeintaan 4 000 euroa silloinkin. Jotkut asiantuntijat varoittavat, että kuuden vuoden jälkeen korotukset voivat olla merkittävästi suuremmat.

Mediaanipalkat ja työtulolaskuri

Työtulon määrittelyn lähtökohtana on työtulosuositus, joka lasketaan kunkin toimialan mediaanipalkkoihin ja yrittäjän liikevaihtoon perustuvalla sähköisellä työtulolaskurilla.

Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan kesäkuussa 2023 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 822 euroa. Alin neljännes tuloja saaneista sai 2 362 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 5 642 euroa tai enemmän. Tilastokeskuksen mediaani tarkoittaa ryhmän keskimmäistä havaintoa eli puolet tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä ansaitsee mediaania enemmän ja puolet mediaania vähemmän.

Työtulolaskuri on tarkoitettu yrittäjyyttä ja YEL-vakuuttamista suunnittelevalle. Laskuri on apuväline aloittavan, kokoaikaisen yrittäjän työpanoksen arvon arviointiin. Se laskee suuntaa antavan suosituksen yrittäjän työtulosta ja sen liikkumavarasta. Laskuri on kaikille avoin eikä se hyödynnä henkilön rekisteritietoja tai huomioi mahdollista yrittäjätyön osa-aikaisuutta.
Kuten Työeläke.fi-sivuilla todetaan: ”Laskennassa hyödynnetään automaattisesti yrittäjän toimialan YEL-vakuutettujen mediaaniliikevaihtoa ja yksityisen sektorin palkansaajien mediaanipalkkaa. Laskuri suhteuttaa yrittäjän arvioiman liikevaihtotiedon yrittäjän oman toimialan mediaaniliikevaihtoon yritystoiminnan laajuuden arvioimiseksi.”

Kaikilta toimialoilta ei ole käytettävissä riittävää määrää tilastoituja havaintoja laskennan pohjaksi. Tällöin laskennassa käytetään valittua toimialaa karkeamman toimialatason tietoja.

YEL ja eläkelaitokset

Kaikki eläkelaitokset tarkistavat tämän vuoden aikana alle 15 000 euron työtulot. Alkavalle yrittäjälle on hämmentävää ja työlästä hakea sitä ”oikeaa eläkelaitosta”, sillä niitä on monta, koska työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle eri työeläkelaitokselle. Lakisääteistä eläketurvaa hoidetaan yksityisellä puolella työeläkeyhtiöissä, erityiseläkelaitoksissa, eläkekassoissa ja eläkesäätiöissä sekä julkisen puolen eläkelaitoksissa. Ja sitten ovat tietysti julkiset toimijat, kuten Eläketurvakeskus ja Kela.

Eläketurvakeskus (ETK) on ”lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja”. Kela on kansaneläkelaitos, joka voi tukea myös yrittäjää. Jos tulot jäävät pieniksi, yrittäjä voi hakea Kelasta tukea asumiseen ja toimeentuloon. Yritystoimintaa ei tarvitse sitä varten lopettaa.

Eläkelaitoksia on lukuisia ja niiden kaikkien sivuilta löytyy runsaasti tietoa yrittäjän eläketurvasta. Jokainen yrittäjä voi valita oman eläkelaitoksensa, osa niistä on myös alakohtaisia. Tärkeää on valita sellainen toimija, joka parhaiten hallitsee yrittäjän oman toimialan.

Lisäksi Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa tekemään sen. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta – ja kustannuksella – YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä. Yrittäjä voi itse ottaa vakuutuksen taannehtivasti kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Aikaisemmalta ajalta ei eläketurvaa ole jälkikäteen mahdollista kartuttaa.

Yrittäjän mahdollisuudet ja velvollisuudet

Jos yrittäjän mielestä työtulo on liian korkea, on hänellä mahdollisuus valittaa. Silloin yrittäjän on vedottava laissa mainittuun kokonaisarvioon yrittäjän tilanteesta ja toimittaa eläkelaitokselle lisätietoa ja esittää, että työtulo arvioidaan uudelleen.
Eläkelaitoksen on noudatettava harkinnanvaraisuutta ja otettava huomioon esimerkiksi yrittämisen osa-aikaisuus tai muu syy vähäisiin työtunteihin. Tilanteen todistaminen on yrittäjän vastuulla. Toisaalta eläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti ymmärtäneet yrittäjien selvitykset ja toisaalta niiden tuleekin auttaa ja opastaa yrittäjiä.

Tilannehan on kaiken kaikkiaan se, että yrittäjä maksaa eläkemaksunsa kokonaan itse, kun taas palkansaaja maksaa omastaan pienemmän osan ja työnantaja isomman. Yrittäjä saa kuitenkin vähentää maksamansa osuuden verotuksessa.

Merja Isotalo

Artikkeli YEL – Yrittäjän Eläke Laillisesti julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yrittäjyys on yhä useamman korkeakoulutetun uravalinta. Usein yrittäjyys alkaa sivutoimisena. Yrittäjyyden alkutaipaleen helpottaminen on koko yhteiskunnan etu. Lähtökohdiltaan onkin merkittävää, että uusi hallitus tunnistaa yrittäjyyden ja työelämän murroksen sekä näkee uudet, monimuotoiset yrittäjyyden muodot, sivutoimisen yrittäjyyden sekä koko 2000-luvun kasvaneen yksinyrittäjyyden.

Hallitusohjelmassa on monia pitkään odotettuja uudistuksia. Vuosikymmenten aikana raskaaksi paisunut velvoitetaakka vaatii keventämistä. Pienissä työnantajayrityksissä on toistuvasti todettu olevan paras työilmapiiri ja yhdessä tekemisen henki. Siksi on tärkeää, että hallitusohjelma lupaa edistää paikallista sopimista ja laajentaa ihmisten mahdollisuuksia sopia työpaikoilla keskenään heitä koskettavista työn tekemisen ehdoista. Viisas yritysjohto tekee tämän tasapuolisesti henkilöstönsä kanssa. Tässä ammattiliitot ovat oiva apu henkilöstönedustajille.

Uudessa hallitusohjelmassa luvataan käynnistää arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Selvitetty on. Jo monta kertaa. Nyt odotetaan konkreettisia toimia. YEL-kirjauksen yllättävämpi osa on selvitys YEL-järjestelmän keskittämisestä Melaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia. Keskittämisessä voidaan nähdä sekä uhkia että mahdollisuuksia koko työeläkemarkkinan osalta.

Olemme vuosia vaatineet työttömyysturvan uudistamista siten, että samanaikaisen palkka- ja yrittäjätyön vakuuttaminen on mahdollista. Hallitusohjelman tavoite valmistella puoliväliriiheen mennessä yhdistelmävakuutuksen malli, jolla parannettaisiin niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina, on hyvä. Yhdistelmävakuutus on kuitenkin ollut aiempienkin hallitusohjelmien vakiokirjauksia. Nyt tarvitaan konkretiaa. Toivomme valmistelutyöhön ennakkoluulottomuutta. Vanhat selvitykset tarjoilevat taustadatan. Voisiko olla, että toimivin ratkaisu on se kaikkein ilmeisin: mahdollistetaan jäsenyys kahdessa kassassa samaan aikaan?

Huolenaiheitakin ohjelma herättää. Kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytoinnissa olemme kovassa globaalissa kilpailutilanteessa. Brittiläisen Monocle-lehden viimevuotisessa maailman parhaiden asuinkaupunkien listauksessa Helsinki oli vielä neljäs. Edellä olivat Kööpenhamina, Zurich ja Lissabon. Takana kärkkyvät Tukholma, Tokio, Wien, Sydney, Vancouver ja Taipei. Kymmenen kärjen ulkopuolelle jää monta kiinnostavaa kaupunkia. Muutokset listalla ovat nopeita. Annamme nyt toistuvasti signaaleja, jotka heikentävät asemaamme. Ei saa luoda mielikuvaa, jonka mukaan halutut asiantuntijat eivät ole tervetulleita Suomeen. Toivomme uuden hallituksen kiinnittävän tähän erityistä huomiota, mutta meillä kaikilla – työnantajilla ja -tekijöillä on parannettavaa. Päätetään yhdessä pistää asenne kuntoon heikosti kieltämme osaavia kohtaan!

Erityisesti pienten työnantajayrittäjien (1–4 henkeä) määrä on pudonnut pitkään. Vuonna 2021 työnantajayrittäjiä oli kaikkiaan 87 tuhatta. Vuonna 2022 78 tuhatta. Pudotusta yhdeksäntuhatta yrittäjää eli hieman yli 10 prosenttia. Tämä kasvatti huolta kehityksestä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen neljännesvuositietojen (2023 Q1) mukaan työnantajayrittäjiä oli alkuvuonna 2023 74 tuhatta. Kvartaaleittainen kehitys ei viime vuonnakaan noudattanut urheilusta tuttua tasaisen vauhdin taulukkoa, vaan heilahteli useilla tuhansilla suuntaansa. Silti alkuvuoden luku indikoinee laskevan trendin jatkumista.

Hallitusohjelman uudistukset, joilla vauhditetaan työllistämistä ovat elintärkeitä eivätkä ne voi enää odottaa.
Valitettavan tutuksi tullut vastakkainasettelu on myrkkyä välttämättömien uudistusten tekemiselle. Avoimen arvokeskustelun kautta on löydettävä yhteinen tie. Ääriajattelu johtaa ainoastaan ongelmiin. Lomien jälkeen on ryhdyttävä töihin ja laitettava Suomi kuntoon!

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Alkuvuoden tilasto työnantajayrittäjien lukumäärän kehityksestä ei lupaa hyvää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Uusi hallitusohjelma tukee yrittäjyyttä ja luo eväät kestävälle kasvulle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Miten YEL-järjestelmä toimii?

YEL on lakisääteinen vakuutus, joka antaa turvaa yrittäjälle työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle sekä omaisille yrittäjän kuollessa. Se määrittää myös yrittäjän muun sosiaaliturvan tason. YEL on osa Suomen työeläkejärjestelmää, eikä sitä voi verrata esimerkiksi vapaaehtoisiin säästö- tai sijoitustuotteisiin. Kuten muissa pakollisissa vakuutuksissa, esimerkiksi liikennevakuutuksessa, vakuutettu eli yrittäjä tai työntekijä ei voi itse päättää olla osallistumatta järjestelmään tai miten suuria vakuutusmaksuja maksaa. Työeläkejärjestelmän etuudet ovat samat työntekijöille ja yrittäjille. Työntekijöiden eläketurva perustuu hänelle maksettuun palkkaan, yrittäjien eläketurva sen sijaan työtulon käsitteeseen. Lain mukaan yrittäjän työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö suorittamaan yrittäjätoimintaansa tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan kyseistä työtä. Yrittäjän työeläkevakuutusmaksu määräytyy työtulon perusteella. Työtulon käsite on suomalainen erikoisuus, sillä verrokkimaissa yrittäjien vakuutusmaksut perustuvat yleensä suoraan verotettavaan tuloon.

Koska yrittäjän työtulon käsite ei perustu selkeään objektiiviseen arvoon, sen määrittely edellyttää yksilöllistä kokonaisharkintaa. Ongelmaksi YEL-järjestelmässä on muodostanut viime vuosikymmeninä työtulojen pienentyminen ja niin sanottu alivakuuttaminen eli että työtulo vahvistetaan alemmalle tasolle kuin yrittäjän työpanoksen todellinen arvo lain mukaan olisi. Yrittäjän työeläke voi jäädä alivakuuttamisen vuoksi pieneksi ja se vaikuttaa myös muun työuran aikaisen sosiaaliturvan tasoon, esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin. Ongelma on kehittynyt työeläkevakuutusyhtiöiden soveltamiskäytännön kautta, sillä ne ovat vahvistaneet työtuloja suoraan yrittäjän oman ilmoituksen perusteella. Vastuu työtulon vahvistamisesta on vakuutuksen myöntävällä työeläkevakuutusyhtiöllä eikä menettely ole vastannut lain vaatimuksia. Finanssivalvonta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja edellyttänyt työeläkevakuutusyhtiöiltä toimenpiteitä.

YEL-järjestelmässä tarkoituksena on, että kunakin vuonna maksettavat yrittäjäeläkkeet katetaan samana vuonna työelämässä olevilta yrittäjiltä saaduilla vakuutusmaksuilla. YEL-järjestelmän rahoitus on epätasapainossa eivätkä saadut vakuutusmaksut riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. YEL:n vakuutusmaksu on sidottu keskimääräiseen TyEL-maksuun eli työntekijöistä maksettavaan eläkevakuutusmaksuun. Tällä kytköksellä on pyritty siihen, että työn hinta olisi työn eri muodoissa sama. Jollei tätä kytköstä olisi, YEL-vakuutusmaksu olisi merkittävästi korkeampi.

YEL:n eläkevastuuta ei rahastoida kuten työntekijöiden eläkejärjestelmässä eli rahastojen tuottoja ei voida hyödyntää maksettavien eläkkeiden ja työelämässä olevien yrittäjien vakuutusmaksujen erotuksen kattamiseen. Valtio takaa viime kädessä yrittäjien eläkkeiden rahoituksen. Veronmaksajien maksama osuus yrittäjien eläkkeistä on noussut viime vuosina voimakkaasti (tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa) ja nousun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, jolloin se muodostaa huomattavan maksurasitteen julkiselle taloudelle.

Mikä hallituksen esityksen mukaan olisi muuttumassa?

Hallituksen eduskunnalle esittämä lainmuutos ei ole sisällöllisesti suuri. Työtulon määritelmä säilyy entisellään. Esityksen tavoitteena on tarkentaa työtulon määrittelyä työeläkevakuutusyhtiöissä, jotta vahvistetut työtulot vastaisivat laissa säädettyä työtulon määritelmää paremmin kuin nykyisin. Lakiin otettaisiin uutena täsmennys siitä, mitä tietoja työtulon määrittelyssä käytetään (nyt tämä määritellään Eläketurvakeskuksen julkaisemissa soveltamissuosituksissa). Siinä säädettäisiin myös säännöllisistä työtulon tarkistuksista kolmen vuoden välein.

Työtulon määrittelyn työeläkevakuutusyhtiössä pitää perustua tasapainoiseen kokonaisharkintaan yksilöllisten käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Yrittäjä voi itse toimittaa tietoja yritystoiminnastaan työtulon määrittelyn pohjaksi. Esityksen mukaan työtulon määrittelyssä lähdettäisiin liikkeelle yrittäjän toimialan mediaanipalkasta. Tämä ei kuitenkaan yksin määrittäisi työtuloa, vaan huomioon tulisi ottaa lisäksi muut työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot, joiden perusteella voidaan poiketa toimialan mediaanipalkasta. Näitä tietoja voisivat olla hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi kausiluonteisuus tai ympärivuotisuus, koko- tai osapäiväisyys, työntekijöiden määrä, liikevaihto, viikkotyötuntien määrä, sivutoimisuus kokoaikaisen palkkatyön ohella, työkorvaukset tai laskutuspalveluyrityksen kautta laskutetut palkkasuoritukset.

Mitä akavalaisen yrittäjän tulisi ottaa huomioon?

YEL:n työtulon määrittäminen oikealle tasolle on tärkeää. Vakuutusmaksut pitäisi ottaa huomioon hinnoittelussa. Jollei pakollisiin menoihin ole varaa, on järkevää pohtia yritystoiminnan kannattavuutta. Esitetty muutos ei todennäköisesti vaikuttaisi työtuloon merkittävästi, jos työtulo on nytkin lain määritelmän mukaisella tasolla. Tarkistusta ei tehtäisi esityksen mukaan lainkaan, jos muutos nykyiseen työtuloon olisi tarkistuksen yhteydessä alle 5 prosenttia.
Yrittäjällä olisi esityksen mukaan jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa työtulon määrittelyyn toimittamalla tietoja yritystoiminnastaan. Määräaikaistarkistuksen yhteydessä työeläkevakuutusyhtiö tekisi työtuloehdotuksen niiden edellä mainittujen tietojen perusteella, jotka sillä ovat saatavilla. Jos ehdotuksen hyväksyy tai ei reagoi siihen, uusi työtulo tulisi voimaan ehdotuksen mukaisena. Yrittäjän olisi myös mahdollista toimittaa täydentäviä tietoja yrittäjätoiminnastaan, jos hän katsoo, että työtulo tulisi vahvistaa eri tasolle. Työeläkevakuutusyhtiö tutkisi selvityksen, sen vaikutuksen ja vahvistaisi tämän jälkeen työtulon. Päätöksestä olisi valitusoikeus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Soveltamiskäytännön muutoksiin varautumisesta on säädetty siirtymäsäännöksissä. Säännöksiä sovellettaisiin heti vuoden 2023 alusta alkaen uusiin YEL-vakuutuksiin, mutta tarkistukset nykyisiin työtuloihin tehtäisiin vuosien 2023–2025 aikana alkaen pienimmistä työtuloista. Vuoden 2023 loppuun mennessä tarkistettaisiin alle 15 000 euron työtulot, vuoden 2024 loppuun mennessä 15 000─25 000 euron työtulot ja vuoden 2025 loppuun mennessä yli 25 000 euron työtulot, ellei työtuloon ole tehty tarkistusta kolmen edellisen kalenterivuoden aikana. Työtuloa voitaisiin ensimmäisen kerran tarkistaa enintään 8 000 euroa tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumman perusteella tarkistus on suurempi. Rajasta voitaisiin poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

Katri Ojala, johtava asiantuntija, Akava
Timo Saranpää, puheenjohtaja, AKY – Akavalaiset yrittäjät

Blogi on julkaistu Akavan sivuilla 11.8.2022.

Artikkeli Mistä YEL:n muutoksessa on kyse? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.