Artikkeli Akavalle ensimmäisenä palkansaajakeskusjärjestönä oma yrittäjyysohjelma: ”Kestävää kasvua yrittäjyydestä” julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomi elää osaamisesta ja yrittäjyydestä – menestystarinamme on rakentunut niiden varaan

Akavan hallitus otti edellisviikon kokouksessa myönteisen kannan mikroyritysten paikallisen sopimisen edistämismahdollisuuksien selvittämiseen. Askel on pieni, mutta henkisesti merkittävä. Ilman, että rohkaisemme yrittäjiä palkkaamiseen ei synny uutta työtä, vaurautta ja hyvinvointia. Kiitos Akavan hallitukselle eteenpäin katsomisesta ja ennakkoluulottomuudesta.

Paikallinen sopiminen ei ole hopealuoti

Paikallisen sopimisen varalle asetetaan kuitenkin helposti ylisuuria odotuksia. Akavalainen yrittäjäaktiivi Mika Uusi-Pietilä TEKistä on vuosien varrella usein muistuttanut: ”Ei hänen yrityksensä liikeideaan sisälly työehdoista sopiminen. Se on työmarkkinajärjestöjen tehtävä.” Niinpä. Päätös paikallisen sopimisen edistämisestä mikroyrityksissä oli henkisesti merkittävä, muttei riittävä tekijä edistämään työpaikkojen syntyä. Työnantajayrittäjiä oli vuonna 2021 87.000 ja vuonna 2022 78.000. Numerot vaihtoivat järjestystä ja kokonaismäärä laski 10 prosenttia. Joku sanoisi jo, että kevyttä työllistämiskriisiä pukkaa. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksilla ei ole merkitystä, ellei ole niitä, joiden välillä sopia. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista harkitsevaa yrittäjää on rohkaistava ottamaan tuo askel. Mikroyritysten työnantajavelvoitteita onkin (hyvä henkilöstöpolitiikka huomioiden ja työntekijöiden oikeuksia polkematta) kevennettävä muiltakin osin.

Yrittäjyyttä pitää edistää yhteistyöllä

Akavalaiset yrittäjät AKY on ollut olemassa noin 8 vuotta. Käytännössä yhtä pitkään olemme olleet Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY on SY:n suurin jäsenjärjestö (kaikki alue- ja toimialajärjestöt huomioiden) ja Akava on Suomen toiseksi suurin yrittäjäjärjestö.

Mahdollisuus tarjota akavalaisten liittojen yrittäjäjäsenille SY:n palveluita (ilman pakollista paikallisyhdistysjäsenyyttä) oli vahva motiivi AKYn perustamiselle ja SY:n jäsenyydelle. Kuten edelläkin kirjoitin: Suomi elää osaamisesta ja yrittäjyydestä. Toinen motiivimme olikin sillanrakentaminen korkeakoulutettujen osaajien ja yrittäjien etujärjestöjen välille. Yhteistyö on koko ajan tiivistynyt. Akavalaisten yrittäjien yleisin toimiala on sote ja mm. sen puitteissa teemme muiden SY:läisten järjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä. Fyysinenkin etäisyys on lyhentynyt SY:n toimiston muutettua Länsi-Pasilaan. Ilman yhteispeliä, ilman yksityistä, ilman julkista, ilman korkeatasoista koulutusta, ilman yrittäjyyttä ei synny uusia menestysinnovaatioita, työllisyyttä ja hyvinvointia. Me edunvalvontajärjestöissä toimivat voimme näyttää esimerkkiä myös poliittiselle kentälle yhdessä tekemisen voimasta.

Akavan liittokokouksessa puheenjohtaja Maria Löfgren piti erinomaisen katsauksen, jossa hänkin peräänkuulutti yhteistyötä. Kevättalvella julkistetun ”Suomen suunta” -hankkeen suositukset on vietävä käytäntöön, jotta Suomen talous saadaan tukevammalle ja vauhdikkaammalle kasvun tielle. Tähän on helppo yhtyä.

Yhdessä Suomi nousuun!

Timo Saranpää
puheenjohtaja, AKY-Akavalaiset yrittäjät

Artikkeli AKY – akavalaisen yrittäjän asialla vuodesta 2015 julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

– Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, innovaatioita ja osaavia ihmisiä. On välttämätöntä, että TKI-panostukset, ylivaalikautinen koulutusrahoitus ja osaamisvisio sekä ihmisten ja yhteiskunnan kyky uudistua ovat asioita, joiden eteen yhdessä ponnistelemme ja joihin panostamme muutoinkin kuin juhlapuheissa, muistuttaa AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää.

Akava Worksin Yrittäjäkysely 2023 selvitti akavalaisten yrittäjien näkemyksiä omien yritystensä liiketoiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Vastaajista kasvua tavoittelee 41 prosenttia ja 38 prosenttia pyrkii säilyttämään nykytilanteen. Oman osaamisen vahvistaminen nähtiin tärkeänä keinona kasvattaa liiketoimintaa kaikissa ikäryhmissä vastaajan sukupuolesta riippumatta.

– Nykytilanteen säilyttämiseen pyrkivien suuri osuus huolestuttaa. Kyselyn mukaan korkeakoulutetuilta yrittäjiltä puuttuu kasvun edellyttämää osaamista. Yrittäjyyskoulutusta olisikin saatava kaikille aloille. Tarvitaan myös täydentävää koulutusta muussa kuin tutkintomuodossa ja -laajuudessa, huomauttaa Saranpää.

– Yrittäjän näkemystä kasvumahdollisuuksista rajoittaa pitäytyminen henkilökohtaisiin resursseihin. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen toisi myös itseluottamusta, uskoa omiin mahdollisuuksiin, Saranpää jatkaa.

Pienissä yrityksissä on kasvu- ja työllistämispotentiaalia

Tutkimuksessa havaittiin eroja kasvuhakuisten ja muiden yrittäjien kasvun keinoja koskevissa näkemyksissä. Kasvuhakuiset yrittäjät näkevät keinoina liiketoiminnan kasvattamiseen muita vastaajia useammin uusien tuotteiden ja palveluiden tuomisen markkinoille, laajentumisen uusille markkinoille, uusien liiketoimintamallien käyttöönoton, investoinnit ja työntekijän palkkaamisen.

– Työllistämisen riski toistuu kyselystä toiseen. Meidän on uudistettava rakenteita ja asenteita, jotta työllistäminen nähdään pikemminkin mahdollisuutena kasvaa kuin riskinä. Ensimmäisen työntekijän palkkaavat tai pienimmät työnantajayritykset tarvitsevat ja ansaitsevat näkymän, jossa byrokratia ja työnantajamaksut pysyvät kohtuullisina. Meidän on aika ottaa tosissaan pienten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali. Myös omistajanvaihdoksiin tarvitaan tukea ja asiantuntemusta. Onneksi myös uusyrityskeskukset ovat panostaneet omistajanvaihdososaamiseen. Se on myös korkeakoulutettujen yrittäjien käytettävissä, kertoo Saranpää.

– Uuden hallituksen rakentamisen alkumetreillä katseet kääntyvätkin siihen suuntaan: hallitusohjelmassa on otettava huomioon korkeakoulutettujen yrittäjien kokemat haasteet. Siitä hyötyy koko Suomi, Saranpää painottaa.

Akava Worksin toteuttamaan kyselyyn vastasi 931 yrittäjää 20 Akavan jäsenjärjestöstä. Vastaajista 79 prosenttia on päätoimisia yrittäjiä, 28 prosentilla on palkattua työvoimaa, 50 prosentin yritysmuoto on toiminimi ja 47 prosentin osakeyhtiö. Tutkija Joonas Miettisen yhteenveto tutkimuksen tuloksista https://akavaworks.fi/blogit/yrittajakysely-2023-vahvistamalla-yrittajien-osaamista-tuetaan-liiketoiminnan-kasvua/.

Lisätietoja:

Timo Saranpää, puheenjohtaja        
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
p. 050 523 6005
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Yrittäjyysosaamisen kehittäminen on elintärkeää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Miten YEL-järjestelmä toimii?

YEL on lakisääteinen vakuutus, joka antaa turvaa yrittäjälle työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle sekä omaisille yrittäjän kuollessa. Se määrittää myös yrittäjän muun sosiaaliturvan tason. YEL on osa Suomen työeläkejärjestelmää, eikä sitä voi verrata esimerkiksi vapaaehtoisiin säästö- tai sijoitustuotteisiin. Kuten muissa pakollisissa vakuutuksissa, esimerkiksi liikennevakuutuksessa, vakuutettu eli yrittäjä tai työntekijä ei voi itse päättää olla osallistumatta järjestelmään tai miten suuria vakuutusmaksuja maksaa. Työeläkejärjestelmän etuudet ovat samat työntekijöille ja yrittäjille. Työntekijöiden eläketurva perustuu hänelle maksettuun palkkaan, yrittäjien eläketurva sen sijaan työtulon käsitteeseen. Lain mukaan yrittäjän työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö suorittamaan yrittäjätoimintaansa tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan kyseistä työtä. Yrittäjän työeläkevakuutusmaksu määräytyy työtulon perusteella. Työtulon käsite on suomalainen erikoisuus, sillä verrokkimaissa yrittäjien vakuutusmaksut perustuvat yleensä suoraan verotettavaan tuloon.

Koska yrittäjän työtulon käsite ei perustu selkeään objektiiviseen arvoon, sen määrittely edellyttää yksilöllistä kokonaisharkintaa. Ongelmaksi YEL-järjestelmässä on muodostanut viime vuosikymmeninä työtulojen pienentyminen ja niin sanottu alivakuuttaminen eli että työtulo vahvistetaan alemmalle tasolle kuin yrittäjän työpanoksen todellinen arvo lain mukaan olisi. Yrittäjän työeläke voi jäädä alivakuuttamisen vuoksi pieneksi ja se vaikuttaa myös muun työuran aikaisen sosiaaliturvan tasoon, esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin. Ongelma on kehittynyt työeläkevakuutusyhtiöiden soveltamiskäytännön kautta, sillä ne ovat vahvistaneet työtuloja suoraan yrittäjän oman ilmoituksen perusteella. Vastuu työtulon vahvistamisesta on vakuutuksen myöntävällä työeläkevakuutusyhtiöllä eikä menettely ole vastannut lain vaatimuksia. Finanssivalvonta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja edellyttänyt työeläkevakuutusyhtiöiltä toimenpiteitä.

YEL-järjestelmässä tarkoituksena on, että kunakin vuonna maksettavat yrittäjäeläkkeet katetaan samana vuonna työelämässä olevilta yrittäjiltä saaduilla vakuutusmaksuilla. YEL-järjestelmän rahoitus on epätasapainossa eivätkä saadut vakuutusmaksut riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. YEL:n vakuutusmaksu on sidottu keskimääräiseen TyEL-maksuun eli työntekijöistä maksettavaan eläkevakuutusmaksuun. Tällä kytköksellä on pyritty siihen, että työn hinta olisi työn eri muodoissa sama. Jollei tätä kytköstä olisi, YEL-vakuutusmaksu olisi merkittävästi korkeampi.

YEL:n eläkevastuuta ei rahastoida kuten työntekijöiden eläkejärjestelmässä eli rahastojen tuottoja ei voida hyödyntää maksettavien eläkkeiden ja työelämässä olevien yrittäjien vakuutusmaksujen erotuksen kattamiseen. Valtio takaa viime kädessä yrittäjien eläkkeiden rahoituksen. Veronmaksajien maksama osuus yrittäjien eläkkeistä on noussut viime vuosina voimakkaasti (tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa) ja nousun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, jolloin se muodostaa huomattavan maksurasitteen julkiselle taloudelle.

Mikä hallituksen esityksen mukaan olisi muuttumassa?

Hallituksen eduskunnalle esittämä lainmuutos ei ole sisällöllisesti suuri. Työtulon määritelmä säilyy entisellään. Esityksen tavoitteena on tarkentaa työtulon määrittelyä työeläkevakuutusyhtiöissä, jotta vahvistetut työtulot vastaisivat laissa säädettyä työtulon määritelmää paremmin kuin nykyisin. Lakiin otettaisiin uutena täsmennys siitä, mitä tietoja työtulon määrittelyssä käytetään (nyt tämä määritellään Eläketurvakeskuksen julkaisemissa soveltamissuosituksissa). Siinä säädettäisiin myös säännöllisistä työtulon tarkistuksista kolmen vuoden välein.

Työtulon määrittelyn työeläkevakuutusyhtiössä pitää perustua tasapainoiseen kokonaisharkintaan yksilöllisten käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Yrittäjä voi itse toimittaa tietoja yritystoiminnastaan työtulon määrittelyn pohjaksi. Esityksen mukaan työtulon määrittelyssä lähdettäisiin liikkeelle yrittäjän toimialan mediaanipalkasta. Tämä ei kuitenkaan yksin määrittäisi työtuloa, vaan huomioon tulisi ottaa lisäksi muut työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot, joiden perusteella voidaan poiketa toimialan mediaanipalkasta. Näitä tietoja voisivat olla hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi kausiluonteisuus tai ympärivuotisuus, koko- tai osapäiväisyys, työntekijöiden määrä, liikevaihto, viikkotyötuntien määrä, sivutoimisuus kokoaikaisen palkkatyön ohella, työkorvaukset tai laskutuspalveluyrityksen kautta laskutetut palkkasuoritukset.

Mitä akavalaisen yrittäjän tulisi ottaa huomioon?

YEL:n työtulon määrittäminen oikealle tasolle on tärkeää. Vakuutusmaksut pitäisi ottaa huomioon hinnoittelussa. Jollei pakollisiin menoihin ole varaa, on järkevää pohtia yritystoiminnan kannattavuutta. Esitetty muutos ei todennäköisesti vaikuttaisi työtuloon merkittävästi, jos työtulo on nytkin lain määritelmän mukaisella tasolla. Tarkistusta ei tehtäisi esityksen mukaan lainkaan, jos muutos nykyiseen työtuloon olisi tarkistuksen yhteydessä alle 5 prosenttia.
Yrittäjällä olisi esityksen mukaan jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa työtulon määrittelyyn toimittamalla tietoja yritystoiminnastaan. Määräaikaistarkistuksen yhteydessä työeläkevakuutusyhtiö tekisi työtuloehdotuksen niiden edellä mainittujen tietojen perusteella, jotka sillä ovat saatavilla. Jos ehdotuksen hyväksyy tai ei reagoi siihen, uusi työtulo tulisi voimaan ehdotuksen mukaisena. Yrittäjän olisi myös mahdollista toimittaa täydentäviä tietoja yrittäjätoiminnastaan, jos hän katsoo, että työtulo tulisi vahvistaa eri tasolle. Työeläkevakuutusyhtiö tutkisi selvityksen, sen vaikutuksen ja vahvistaisi tämän jälkeen työtulon. Päätöksestä olisi valitusoikeus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Soveltamiskäytännön muutoksiin varautumisesta on säädetty siirtymäsäännöksissä. Säännöksiä sovellettaisiin heti vuoden 2023 alusta alkaen uusiin YEL-vakuutuksiin, mutta tarkistukset nykyisiin työtuloihin tehtäisiin vuosien 2023–2025 aikana alkaen pienimmistä työtuloista. Vuoden 2023 loppuun mennessä tarkistettaisiin alle 15 000 euron työtulot, vuoden 2024 loppuun mennessä 15 000─25 000 euron työtulot ja vuoden 2025 loppuun mennessä yli 25 000 euron työtulot, ellei työtuloon ole tehty tarkistusta kolmen edellisen kalenterivuoden aikana. Työtuloa voitaisiin ensimmäisen kerran tarkistaa enintään 8 000 euroa tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumman perusteella tarkistus on suurempi. Rajasta voitaisiin poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

Katri Ojala, johtava asiantuntija, Akava
Timo Saranpää, puheenjohtaja, AKY – Akavalaiset yrittäjät

Blogi on julkaistu Akavan sivuilla 11.8.2022.

Artikkeli Mistä YEL:n muutoksessa on kyse? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.