Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa eri tulomuotojen huomioon ottaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisessä. Tällä hetkellä samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana työskentelevä ei voi hyödyntää kaikkia tulojaan työttömyysvakuutuksessa. Yhdistelmävakuutuksen avulla palkansaaja voisi yhdistää työttömyysturvassa mahdollisia yritystoiminnan tulojaan ja näin vakuuttautua tulojenmenetykseltä nykyistä laajemmin. Samoin yrittäjä, joka saa myös palkkatuloja, voisi ottaa ne huomioon ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteita määriteltäessä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka työskentelevät samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa työttömäksi joutuneen on pitänyt työssä ollessaan täyttää ns. työssäoloehto. Tämä tarkoittaa sitä, että ansioita on pitänyt tietyllä ajanjaksolla kertyä riittävä määrä. Myös ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella. Jos näitä ansioita on kertynyt vain yhdestä tai useammasta palkkatyöstä tai vain yrittäjätoiminnasta, asiassa ei ole ongelmaa: tulot lasketaan yhteen ja päivärahan suuruus määräytyy sen mukaisesti. Ns. monityöllisten (palkansaaja ja yrittäjä samanaikaisesti) tilanne ei olekaan näin yksinkertainen. Toinen tulolaji jää huomioimatta ja päiväraha pienemmäksi kuin olisi oikeutettua.

STM:ssä valmisteltu malli tarkoittaa lopulta varsin vähäisiä lainsäädäntömuutoksia. Käytännössä se yhtenäistää palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdon ja mahdollistaa yhtäaikaisen palkka- ja yrittäjätulon vakuuttamisen lähes nykyisin ehdoin. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkkaa tietoa yrittäjätulo-osuuden vakuuttamisen hinnasta, mutta oletus on, että se mukailee nykyistä tasoa. Palkkatulon osalta kassan jäsenmaksu pysyy nykyisenä.

Todennäköisen ehdotuksen mukaan kukin työttömyyskassa voisi itse päättää tarjoaako se jäsenilleen yhdistelmävakuutuksen. Yhdistelmävakuutettujen jäsenmaksuissa voi olla työttömyyskassojen välisiä eroja, sillä jäsenmaksu perustuu kunkin työttömyyskassan arvioon jäsenmaksulla rahoitettavasta yhdistelmävakuutuksen yrittäjyysosuuden etuusmenosta ja yhdistelmävakuutuksen toimeenpanosta syntyvistä kustannuksista.

Potentiaalisten yhdistelmävakuutuksen ottajien määristä on tehty lupaavia arvioita, mutta kysynnän määrä on myös kyseenalaistettu. KOKO-kassan vuoden 23 selvityksen mukaan vakuutukselle on laaja tuki. Sen mukaan noin 67 % suomalaisista kannattaa yhdistelmävakuutusta ja lähes 50 % suomalaisista olisi myös kiinnostunut työskentelemään itse yrittäjänä palkkatyönsä ohella, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa.

Eräissä kommenteissa on kannettu huolta järjestämisen haasteista ja kalleudesta, mikäli vakuutettujen kassakohtaiset määrät jäävät alhaisiksi. Haastetta voisi helpottaa, jos Yrittäjäkassa voisi tarjota (pienille) palkansaajakassoille työttömyysturvan yrittäjyysosion, mikäli nämä itse eivät kykene sitä taloudellisesti ja laadullisesti mielekkäästi toteuttamaan.

Hinnan ja kysynnän epävarmuudet eivät kuitenkaan saa olla esteenä yhdistelmävakuutuksen voimaansaattamiselle. Potentiaaliset hyödyt ovat mielestämme suuremmat kuin ne riskit, joita epävarmuuteen sisältyy.

Työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisilla edellytyksillä on keskeinen rooli yhdistelmävakuutuksesta saatavalle hyödylle ja sitä kautta luultavasti myös yhdistelmävakuutuksen kysynnälle. Yritystoiminnan työvoimapoliittinen arviointi voi estää työttömyysturvan maksamisen kokonaan, jolloin yhdistelmävakuutuksestakaan ei näissä tapauksissa ole hyötyä. Työvoimapoliittisen arvioinnin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta sekä viestintää vakuutettujen suuntaan on edelleen tarpeen parantaa.

Valitettavasti sekä työnantaja- että yksinyrittäjien määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Kaikki mahdolliset yrittäjyyteen kannustavat keinot onkin otettava käyttöön. Hyvin toimiva, kannustava yhdistelmävakuutus voi olla eräs niistä. AKY – Akavalaiset yrittäjät kannattaa lämpimästi yhdistelmävakuutuksen viemistä lainsäädäntöön. Saatetaan vihdoinkin työttömyysturva muuttuneen työelämän edellyttämälle tasolle.

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Martti Kivioja, pääsihteeri
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
martti.kivioja@tek.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus on vihdoinkin saatava käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vakuuttamisen työttömyyden varalle vain palkansaajana tai yrittäjänä, mutta ei molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Työelämä on kuitenkin monimuotoisempaa kuin koskaan ennen ja yhä useammat henkilöt vaihtelevat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä tai toimivat molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Tulevaisuudessa perinteisten työnteon muotojen rinnalle tulevat vielä alustatalouden tarjoamat mahdollisuudet. Vanhat työttömyysturvan ratkaisut eivät enää vastaa kaikkien osalta näiden työskentelymuotojen tarpeisiin ja siksi tarvitaan malli molemmissa rooleissa tehdyn työn vakuuttamiseksi työttömyyden varalle samanaikaisesti.

Samanaikaisen vakuuttamisen salliminen mahdollistaa joustavan siirtymisen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä ilman, että työttömyysturvan saaminen vaarantuu. Se myös kannustaisi yrittäjyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen, kun turvansa puolesta ei tarvitsisi pelätä.

Asiaa on yritetty ratkaista jo aiemmilla hallituskausilla yhdistelmävakuutusmallilla, joka loisi kahden nykyisen järjestelmän väliin kolmannen vakuutusmallin. Esitetty malli oli vaikeasti ymmärrettävä ja kallis, ja se olisi lisäksi vaatinut monia muutoksia lainsäädäntöön. Kahden järjestelmän väliin luotavaan kolmanteen järjestelmään jäävien aukkojen paikkailemisen sijasta olisi helpommin toteutettavissa seuraavat kaksi vaihtoehtoista mallia.

Sama kassa hoitaa sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdyn työn vakuuttamisen

Yksittäisen henkilön kannalta tämä olisi helpoin malli. Ei tarvitsisi kuulua kuin yhteen kassaan, mutta voisi silti vakuuttaa molemmissa rooleissa tehdyn työn. Tässä mallissa on kuitenkin omat haasteensa, joka asettaisi työttömyyskassat keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaisi lisätyötä ja -byrokratiaa myös kassojen sisällä. Pienillä palkansaajien työttömyyskassoilla ei ole resursseja ottaa hoitaakseen lisätehtäviä, jolloin näiden jäsenten pitäisi joka tapauksessa hankkia yrittäjäroolissa tehdyn työn työttömyysvakuutus toisesta kassasta (Yrittäjäkassa).

Lisätyötä kassoille tulisi palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan rahoituksen eroista. Yrittäjäkassan on säädösten mukaan maksettava omista varoistaan koko etuuden ansio-osa, mikä on noin 35–40 % koko päivärahasta. Palkansaajakassat maksavat vastaavasti omista varoistaan kiinteän 5,5 %:n maksuosuuden.

Mahdollistetaan kuuluminen kahteen kassaan samanaikaisesti

Edellisen kanssa samankaltainen, mutta kassojen kannalta yksinkertaisempi malli on sallia vakuuttaminen samaan aikaan sekä palkansaaja- että yrittäjäkassassa, jolloin työttömyysturva kummassakin roolissa määräytyisi nykyisen järjestelmän mukaisesti vakuutettujen tulojen mukaan. Tässä mallissa niin palkansaaja- kuin yrittäjäkassat voisivat jatkaa ennallaan omien vahvuuksiensa mukaista työtä, eikä kassan sisällä tarvitsi laskuttaa eriperusteisia jäsenmaksuja ja kerätä kahta vararahastoa eri roolien vakuutuksia varten.

Tämä olisi myös lainsäädännöllisesti kevyin malli, kun ainoa muutos nykyiseen olisi se, että henkilö saa halutessaan kuulua samanaikaisesti sekä palkansaaja- että yrittäjäkassaan. Ensimmäisessä mallissa pitäisi puuttua kassojen tehtäviin ja vaikka jotkut kassat varmasti selviäisivät kahdesta roolista, kaikki eivät, jolloin kahden kassan malli kuitenkin jäisi rinnalle. Tämä voi olla yksittäisen henkilön kannalta hämmentävää.

AkavaWorks ja AKY – Akavalaiset yrittäjät toteuttivat 2023 akavalaisille yrittäjille suunnatun kyselyn, johon vastanneista 41 prosenttia vakuuttaisi itsensä samanaikaisesti molemmissa rooleissa, jos se olisi mahdollista. Näistä tosin vain noin joka neljäs olisi valmis maksamaan tästä lisää. Tekniikan akateemiset TEKin tutkimustulokset ovat olleet samansuuntaisia. Muita selvityksiä ei ole tiedossamme, joten mahdollista molemmassa roolissa itsensä vakuuttavien määrää on hyvin vaikea arvioida. Koska käyttäjämääriä ei voida tietää etukäteen, olisi järkevää aloittaa mahdollisimman kevyesti ja pienillä lainsäädännöllisillä muutoksilla. Kysynnän selvittyä ja saatujen kokemusten perusteella voidaan myöhemmin tarvittaessa muokata järjestelmää.

Vakuuttamisen tulee edelleen olla vapaaehtoista ja henkilö voi itse valita, vakuuttaako itsensä molemmissa, vain toisessa tai ei kummassakaan roolissa.

AKY – Akavalaiset yrittäjät

Timo Saranpää
Puheenjohtaja
050 523 6005
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Martti Kivioja
Pääsihteeri
0400 519 214
martti.kivioja@tek.fi

Artikkeli Kahden kassan jäsenyydellä työttömyysturvaa kaikesta tehdystä työstä julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yritystoimintaan liittyy kuitenkin riskejä ja sen yhdistäminen eri elämäntilanteisiin voi aiheuttaa taloudellisia haasteita. Yrittäjyydellä ja yrityksen omistamisella sekä yrityksen perustamisen ajankohdalla voi olla vaikutusta siihen, millaisia yhteiskunnan tukia voi saada. Myös se, kuka katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi ja kuka sivutoimiseksi yrittäjäksi yhteiskunnallisten tukien kontekstissa, riippuu useammasta tekijästä.

Yritystoimintaan liittyy aina taloudellinen riski jota valtio ei kata. Siksi yrittäjän mahdollisuus tukiin tilanteessa, jossa yrittäjän yrityksestä saamat tulot eivät riitä kattamaan tämän menoja, ovat palkansaajaa rajoitetummat.

Sivutoimisen yrittäjyyden voi hyvin yhdistää päätoimiseen työntekoon. Tällöin pääosan tuloista saa yleensä palkansaajana. Etua on siitä, että sivutoiminen yrittäjyys ei kuitenkaan ole este saada työttömyysetuutta, jos henkilö sitten jääkin palkkatyöstä työttömäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa sanotaan: ”Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella. Tämä koskee sekä esimerkiksi työn ohessa aloitettua yritystoimintaa että työttömänä aloitettua yritystoimintaa.” Tämä on toki vain ohje, ei laintasoinen säännös.

Käytännössä työttömyysetuuden saaminen on kuitenkin edellyttänyt, että sivutoimista yritystoimintaa on harjoitettu jo jonkin aikaa ennen työttömäksi jäämistä. Tämä ilmeisesti siksi, että näin henkilö voi osoittaa yritystoiminnan olevan vain sivutoimista. Valitettavasti ei ole määritelty tarkasti aikaa kuinka kauan sivutoimista yritystoimintaa tulee harjoittaa ennen työttömäksi jäämistä, jotta se ei vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Käytännössä tuo aika on ollut kuusi kuukautta, mutta joskus TE-toimiston päätöksissä neljäkin kuukautta on katsottu riittäväksi ajaksi.

Jos henkilö vasta jäätyään työttömäksi on perustanut täyspäiväisen työnhaun ohella sivutoimiseksi tarkoitetun yrityksen, on TE-toimisto säännönmukaisesti katsonut, että henkilö on päätoiminen yrittäjä. Päätöksissä on vedottu yllä kerrottuun periaatteeseen, ettei yrittäjäriskiä voida rahoittaa työttömyysetuudella. Tämä on tullut monille yllätyksenä, eikä se ole ihme, kun ottaa huomioon työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen sanamuodon.

Tämä linjaus saattaa kannustaa perustamaan yrityksen jo työssä ollessa, vaikka ei vielä harjoittaisikaan liiketoimintaa. Hyvää tässä yleisellä tasolla on se, että pelkästään yrityksen perustaminen tai ns. pöytälaatikkoyrityksen omistaminen ei riko kilpailukieltoa, jollainen työsuhteen aikana voi olla voimassa.

Jos taas henkilö on aikeissa siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi palkkatyön päättymisen jälkeen kannattaa huomioida, että starttirahan saaminen edellyttää, ettei päätoimista yritystoimintaa ole aloitettu ennen starttirahapäätöksen saamista. TE-palveluiden verkkosivujen mukaan aloittamiseksi lasketaan tuotannollisen toiminnan aloittaminen, myynti, markkinointi mukaan lukien verkkosivujen julkaisu ja rekisteröinnit alv-, ennakkoperintä- tai työnantajarekisteriin. Siksi kannattaa miettiä, milloin ilmoittaa yrityksensä Verohallinnon rekistereihin, jos mielii saada starttirahaa.

Summa summarum: vaikka yrittäjyys voikin olla houkutteleva vaihtoehto joko päätoimisena tai sivutoimisena, kannattaa tarkoin selvittää ennen yrityksen perustamista, mihin kaikkeen tuon yrityksen perustaminen oman toimeentulon kannalta voikaan vaikuttaa ja miten eri toimijat saattavat omasta näkemyksestä poiketen sivu- ja päätoimisuutta tulkita.

Neuvontaa asiassa saa esimerkiksi Uusyrityskeskuksilta https://uusyrityskeskus.fi/.

Emilia Vuolle
AKY:n hallituksen jäsen
asianajaja, toimitusjohtaja

Artikkeli Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen. 

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle. Lakimuutosta ajavat AKY-Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Lisätiedot:

Timo Saranpää, hallituksen puheenjohtaja
AKY-Akavalaiset yrittäjät
puh. 050 523 6005

Mikko Wikstedt, hallituksen puheenjohtaja
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO
puh. 040 190 2224

Merja Jokinen, kassanjohtaja
Yrittäjän Työttömyyskassa
puh. 050 596 6000

Artikkeli Suomi nousuun: Työttömyysturvajärjestelmää kehitettävä – Kaiken työn tekemisen pitää olla kannattavaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yhä useampi korkeakoulutettu on yrittäjä joko pää- tai sivutoimisesti. Perinteisten palkansaaja- ja yrittäjäroolien rinnalle ovat nousseet erilaiset monimuotoiset työskentelytavat. Työsuhteisuus ja yrittäjyys voivat vuorotella tai kulkea rinnakkain, yhdistellen sekä päätoimista että sivutoimista yrittäjyyttä ja osa- tai kokoaikaista palkkatyötä.

Alustatalouden mahdollisuudet lisäävät työskentelytapojen monimuotoisuutta, aivan kuten laskutuspalveluiden kautta tehtävä työ on lisännyt sivutoimista yrittäjyyttä.

Työttömyysturvajärjestelmä on jäänyt jälkeen työelämän kehityksestä. Vanhentunut järjestelmä ei kannusta esimerkiksi itsensä työllistämiseen alustataloutta hyödyntäen, eikä se mahdollista joustavaa siirtymistä yrittäjästä palkansaajaksi tai päinvastoin.

– AKY – Akavalaiset yrittäjät ry katsoo, että työttömyysturvajärjestelmä ei voi olla esteenä monimuotoisten työskentelytapojen kehittymiselle. Järjestelmää on kehitettävä siten, että työttömyysturva on yhdenvertainen kaikilla työelämässä toimivilla, kertoo AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää.

Epäselvät määritelmät ovat yrittäjyyden este

Eri hallinnonalojen kirjavat tulkinnat yrittäjyydestä ja yritystoiminnan päätoimisuudesta luovat etenkin sivutoimisen yrittäjyyden ympärille epävarmuutta ja esteitä. Lisäksi tulkinnat vaihtelevat eri hallinnonalueilla ja jopa eri viranomaisten kesken, vaikka määritelmät ja niiden noudattamisohjeet olisivat samoja. Monimuotoisesti työskenteleville jää ”korotettu yrittäjäriski”, koska yritystoiminnan epävarmuuden lisäksi myös oma työttömyysturva on epävarma ja ennakoimaton.

– Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin lisääntyy entisestään, eikä tiukka jakolinja palkansaaja- ja yrittäjästatuksen välillä ole enää tarkoituksenmukainen tai käyttökelpoinen. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee toimia yksilön kannalta joustavasti ja huomioida erilaiset monimuotoiset työskentelytavat ilman väliinputoajia, AKYn pääsihteeri Martti Kivioja painottaa.

Yrittäjällä on oltava vapaus valita

Keskeinen osa työttömyysturvajärjestelmän muutosta on mahdollistaa monimuotoisesti tehdyn työn vakuuttaminen työttömyyden varalle. Yhtenä keinona tähän on tarjottu valmisteilla olevaa yhdistelmävakuutusta, joka huomioi sekä palkansaajana että yrittäjänä ansaitun työtulon.

– Yhdistelmävakuutus on askel oikeaan suuntaan, mutta kahden vanhentuneen järjestelmän aukkojen paikkailun sijasta työttömyysturvajärjestelmä tulee remontoida perusteellisemmin. Palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvajärjestelmät tulee yhdistää ja yhdenmukaistaa. Tällöin työttömyysturva määräytyisi roolista riippumatta yhtenäisin perustein: vakuutettujen tulojen mukaan yhtenäisellä työssäoloehdolla, Kivioja sanoo.

Vakuuttamisen tulee edelleen olla vapaaehtoista ja henkilö voi itse valita, vakuuttaako itsensä molemmissa, vain toisessa tai ei kummassakaan roolissa.

– Nyt on korkea aika hyväksyä työelämän alati kiihtyvä muuttuminen. Lakien, työttömyysturvan ja viranomaisten tulkintojen tulee vastata työelämän tarpeisiin, ei jarruttaa työelämän kehitystä, Saranpää toteaa.

Lisätietoja:

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
p. 050 523 6005                        
timo.saranpaa@ekonomit.fi                             

Martti Kivioja, pääsihteeri    
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry  
p. 09 2291 2206                        
martti.kivioja@tek.fi                                           

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 24 jäsenjärjestöä ja näiden noin 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät:<br>Yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen joustavammaksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.