KKV toteaa helmikuisessa lausunnossaan, että hyvinvointialueiden oman sote-palvelutuotannon tarkkojen yksikkökustannusten julkaiseminen heikentäisi alueiden asemaa hankintamarkkinalla ja johtaisi julkisten varojen tehottomaan käyttöön. KKV:n mielestä hankkeen tulokset pitäisi julistaa salaisiksi ja niitä voisi hyödyntää vain valtiovarainministeriö.

Yksikkökustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka kohdistuvat tiettyyn palvelutapahtumaan, kuten hoitojaksoon tai käyntiin. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yksikkökustannusten vertailu hyvinvointialueiden ja erilaisten tuotantotapojen välillä. Päätöksenteon hyvinvointialueilla on perustuttava luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin.

Valtiovarainministeriön yksikkökustannushanke tarjoaa konkreettisen välineen tähän – mutta vain, jos sen potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Erityisesti yksityisen sektorin rooli ja datan avoimuus ovat avainasemassa, jotta hanke ei jää vain byrokraattiseksi harjoitukseksi. Historia yksikkökustannusten laskentaan perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään pitkäjänteiseen työhön, jossa kansalliset aineistot toiminnasta ja taloudesta on ensin yhdistetty toisiinsa. Nämä THL:n keräämät luvut ovat olleet jo kauan julkisesti saatavilla, ne ovat antaneet kuvaa millä kustannustasoilla julkisessa palvelutuotannossa liikutaan, vaikkakin yleistäen keskiarvoilla. Nyt on tarkoitus saada tarkempaa dataa koska meillä on useita hyvinvointialueita, joilla jokaisella on omat toimintamallinsa ja jotka toimivat sekä päättävät hyvin itsenäisesti.

Yksityinen sektori tuo kustannustehokkuutta, jota hyvinvointialueet voisivat hyödyntää

On päivänselvää, että yksityisellä sektorilla on valtavasti osaamista kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämisessä. Yritykset joutuvat jatkuvasti optimoimaan toimintaansa kilpailun, asiakastyytyväisyyden ja kannattavuuspaineen vuoksi – julkinen sektori sen sijaan toimii usein ilman vastaavia kannustimia. Juuri siksi yksikkökustannushankkeen tuloksien ja läpinäkyvyyden seurauksena tulisi hyödyntää yksityisen sektorin analytiikkaa, prosessien kehittämistä ja tulosperusteista ajattelua. Yksityistä sektoria ei pidä nähdä tässäkään kilpailijana vaan osana palveluprosessia.

Jos yksikkökustannuksia vertaillaan aidosti markkinaehtoisiin palveluihin, voidaan löytää merkittäviä säästömahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä. Tämä ei tarkoita julkisten palveluiden yksityistämistä, vaan faktoihin perustuvaa päätöksentekoa: milloin julkinen tuotanto on tehokkain ratkaisu, ja milloin yksityinen sektori voisi tuottaa saman palvelun kustannustehokkaammin.

Läpinäkyvyys on onnistumisen edellytys

Yksikkökustannustiedot ovat hyödyttömiä, jos ne eivät ole kaikkien saatavilla. Läpinäkyvyys on julkisen hallinnon perusperiaate, mutta liian usein tiedot jäävät vaikeaselkoisiksi tai jopa piilotetuiksi. Jos yksikkökustannushanke toteutetaan avoimuuden hengessä, se voi tarjota kansalaisille, medialle ja yrityksille välineitä arvioida julkisen talouden tehokkuutta ja puuttua ongelmakohtiin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston maalaama uhkakuva yksityisen palvelutuotannon kustannusten noususta, jos julkinen palvelutuotanto näyttäytyisikin kustannuslaskennassa huomattavasti kalliimpana on mielestämme vähintäänkin erikoinen. Eikö nimenomaan tällöin pitäisi tutkia miten yksityinen voi tehdä saman asian halvemmalla? Tämä voisi johtaa julkisen oman palvelutuotannon kustannuksien laskuun, kun löydetään tehokkaampia tuottamistapoja.

Markkinan toimiessa – riittävästi kilpailluilla markkinoilla – KKV:n huoli on ehdottomasti aiheeton. Julkisen ostajan tuleekin pitää huoli siitä, että myös pk- ja mikroyritykset kykenevät osallistumaan kilpailuituksiin. Hankintojen tarkoituksenmukaisella, riittävän kilpailun varmistavalla pilkkomisella tuetaan yksikkökustannushankkeen tavoitteiden saavuttamista. Näin yksikkökustannushanke tukee parhaan tuotantotavan löytymistä ja hankintojen hinta–laatusuhteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Avoimen datan hyödyntäminen ei ole vain demokratian edistämistä – se on myös käytännöllistä. Kun tietoa jaetaan laajasti, myös ulkopuoliset asiantuntijat ja yritykset voivat tarjota ratkaisuja ja innovaatioita, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Suurin riski yksikkökustannushankkeessa on, että siitä tulee vain hallinnollinen projekti, jonka lopputulos hautautuu raporttien syövereihin ilman todellisia vaikutuksia. Tämän estämiseksi tarvitaan selkeitä tavoitteita, yksityisen sektorin mukaan ottamista ja ennen kaikkea avoimuutta.

Jos hanke toteutetaan kunnianhimoisesti ja johdonmukaisesti, sillä on potentiaalia tehdä suomalaisesta julkisesta taloudesta huomattavasti tehokkaampi. Mutta tämä onnistuu vain, jos emme pelkää tarkastella todellisia kustannuksia ja tehdä rohkeita johtopäätöksiä niiden pohjalta.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli Yksikkökustannushanke – kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden puolesta julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

– Kelan vaatimukset palveluntuottajia kohtaan kasvavat vuosi vuodelta, kun taas samaan aikaan Kelan korvaukset palveluntuottajille pienenevät. Kela myös muuttaa hankintojen ehtoja, luopuu laadusta hankintojen kriteerinä ja pienentää korvauksia matkustamisesta. Kela ottaa tietoisen riskin, että kokeneimmat ja osaavimmat palveluntuottajat jäävät hankinnoista pois, arvioi Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Myös monet hyvinvointialueet ovat alkaneet vaatia Luotettava Kumppani -palvelun käyttöä omissa hankinnoissaan. Kela perustelee omaa toimintaansa myös hyvinvointialueiden esimerkillä.

– On erikoista, että julkisrahoitteiset suuret toimijat, joilla on isoin vastuu sote-palveluiden ja kuntoutuksen järjestämisestä, eivät lainkaan ymmärrä, mikä osuus pienyrittäjillä on palveluiden toteuttamisen kokonaisuudessa. Kelalla sentään on vuosikymmenien kokemus pienyrittäjien kanssa toimimisesta, joten miksi se seuraa toisen toimijan huonoa esimerkkiä, kummastelee asiantuntija Sara Kiskola Toimintaterapeuttiliitosta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry ihmettelee myös sitä, että Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tällä hetkellä tunnu löytyvän vaihtoehtoja. Palvelun käyttömaksu voi muodostua kohtuuttoman suureksi pienyrittäjälle, joka osallistuu ehkä yhteen tai kahteen kilpailutukseen vuodessa, eikä välttämättä tule edes valituksi palveluntuottajaksi. Vaikka AKY onkin neuvotellut pienen alennuksen palvelun käytön aloitusmaksusta jäsenilleen, se silti paheksuu hyvinvointialueiden hankintayksiköiden ja Kelan linjauksia siitä, että juuri tämän palvelun käyttö olisi ainoa vaihtoehto palveluntuottajille.

– Satojen eurojen vuosikustannus jonkun pakollisen palvelun käytöstä on pienyrittäjälle iso raha. Samat asiakirjat pitäisi voida halutessaan toimittaa hankintayksikköön myös itse ilman välikäsiä, esittää erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

AKYn mukaan palvelu soveltuisi paljon paremmin esimerkiksi rakennusfirmojen tai ylipäätään isojen toimijoiden käyttöön kuin sote-alan pienyrittäjille.

– On suoranaista laiskuutta hankintayksiköiltä, jos ne hankintojen ehdoissa käyttävät samoja vaatimuksia sekä kuntoutus- tai psykologipalveluita tuottavilta yksinyrittäjiltä kuin satoja miljoonia suuremmissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi kohtuuttomat, jopa miljoonan euron vastuuvakuutusten vaatimukset eivät ole missään linjassa ostetun palvelun kokoluokkaan nähden saatikka siihen, minkä suuruisia vahinkoja kalustolle tai laitteille kuntoutus- tai psykologipalveluissa voidaan ylipäätään aiheuttaa, paaluttaa puolestaan Psykologiliiton erityisasiantuntija Katja Vähäkangas.

Perusteluja ylisuurille vastuuvakuutuksille tai Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tunnu palveluiden ostajilta löytyvän. Ostajalla on toki oikeus asettaa hankinnoilleen ehtoja, mutta hankintalain mukaan myös pienyrittäjillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, joten tällaiset ehdot voivat olla heidät poissulkevia, ja siten hankintalain vastaisia.

– Sote-hankintojen osalta olisi tärkeää käydä markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa. Akavalaisissa liitoissa on erittäin hyvä ymmärrys yrittäjien tilanteesta ja toiveista, joten liittojen osaamista ja tietämystä tulisi hyödyntää nykyistä paljon enemmän. On myös tärkeää, että liittojen ehdotukset huomioidaan ja yhteistyö on aitoa, toteaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Kelan ja hyvinvointialueiden ehdot hankinnoissa ovat kohtuuttomia julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Valtioneuvosto julkaisee tietoja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksista asteittain vuodesta 2025 lähtien tavoitteena saada kokonaisuus valmiiksi vuoteen 2026 mennessä. Sosiaalipalveluiden osalta hanke etenee myöhemmin. Yhdenmukaisesti määritettyjen yksikkökustannusten pitäisi edistää erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden tuotantotapojen vertailtavuutta.

Hankkeessa pyritään erittelemään julkisen palveluntuotannon osalta sen järjestämisen ja tuottamisen kuluja. Vertailua tullaan tekemään hyvinvointialueiden kesken sekä niiden sisällä erityyppisten palveluiden tuottamistapojen välillä kuin myös julkisen ja yksityisen tuottamisen kustannusten kesken. Tilaisuudessa ei avattu tarkemmin mistä nyt esitetyt tiedossa olevat kustannukset koostuvat. Tilausuudessa todettiin myös, että julkisen ja yksityisen tuottajan yksikkökustannukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta vertailu on kuitenkin tarkoitus mahdollistaa. Jonkinlaisena huolena voidaan siis nyt pitää sitä, että esitetäänkin esimerkiksi keskiarvohintoja, joissa vaihteluväli alueen sisällä tai alueittain voi olla hyvinkin suurta.

Myös yksityissektori on jo pidempään toivonut julkisen palveluntuotannon kulujen läpinäkyväksi tekemistä, jotta esimerkiksi palveluntuotannon kustannusvertailua voidaan tehdä. Palvelusetelien arvon määrittämisessä, erityyppisissä kilpailutuksissa ja ostopalveluissa palvelun tuotannon kustannukset ovat jatkuvasti läsnä.

Kustannustehokkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää oikeaa tietoa

Yhteiskunnassa on tällä hetkellä huutava tarve kustannusvertailuille ja kulujen selvittämiselle. On varmasti perusteltua tutkia mistä kansalaisille tuotettava palvelu on milloinkin kustannustehokkainta ja vaikuttavinta hankkia tai tuottaa. Palveluiden ja toiminnan kehittämisessä on välttämätöntä ymmärtää siihen liittyvät kustannukset. Yksikkökustannushanke varmasti vähentää myös vastakkainasettelua, jota julkisen ja yksityisen välille on valitettavasti syntynyt.

Vuoden 2025 aikana on siis odotettavissa paljon uutta tietoa ja sen ohjaava vaikutus heijastunee kaikille, niin tuottajille kuin käyttäjille. Odotamme suoritekohtaisten kustannustietojen sisältävän kaikki suorat ja epäsuorat kustannukset (muuttuvat ja kiinteät), muutoin hanke ei voi saavuttaa tavoitteitaan.

Kyseisen tilaisuuden tallenteen löydät täältä https://video.valtioneuvosto.fi/fi/v/vm-stm-131224

Lisätietoa löytyy myös täältä: https://thl.fi/-/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-yksikkokustannukset-tarjoavat-arvokasta-tietoa-hyvinvointialueiden-ja-valtioneuvoston-tiedolla-johtamiseen

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 18 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannushanke etenee, vaikkakin hitaasti julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on saapunut 25.1.–21.11.2024 välisenä aikana 23 kantelua, joissa arvostellaan Valviran ja aluehallintovirastojen toimintaa Soteri-rekisterin käyttöönotossa. Kantelut koskivat tiedottamista, käsittelyruuhkia ja pitkiä käsittelyaikoja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan vuoden 2024 alussa, jolloin Soteri-rekisteri otettiin käyttöön. Rekisteröinti on edellytys palveluntuottajien toiminnan aloittamiselle tai muuttamiselle. Kantelujen mukaan hakemusten käsittely kestää kuukausia aiheuttaen kohtuutonta haittaa palveluntuottajille, jotka eivät voi toimia ennen rekisteröintiä. Viiveet johtavat tulonmenetyksiin, turhiin kiinteisiin kuluihin ja estävät työttömyyskorvauksen saamisen, sillä yrittäjät katsotaan työllistyviksi. Valtiokonttori ei maksa korvauksia, sillä rekisteröinti pitää tehdä kohtuullisen ajan puitteissa, mutta kohtuullisuudelle ei ole ilmoitettu määräaikaa.

Tilanteella on myös merkittäviä vaikutuksia potilaisiin. Hoitoon pääsy ruuhkautuu, ja kesken olevat terapiat voivat keskeytyä esimerkiksi toimitilamuutosten vuoksi, kun rekisteröinti viivästyy. Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät pysty tarjoamaan palvelujaan, mikä pahentaa hoidon saatavuusongelmia.

Kuukausien pituiset käsittelyajat eivät ole kohtuullisia

12.12.2024 antamassaan päätöksessä EOAK/600/2024 Soteri-rekisterin käyttöönotto ja käsittelyn ruuhkautuminen apulaisoikeusasiamies linjaa, että valvontalaissa ei ole erityissäännöstä Soteri-rekisteröintiä koskevien hakemusten käsittelyajasta, joten sen viivytyksettömyyttä ja kohtuullisuutta arvioidaan hallintolain yleisten säännösten perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon asian laajuus, vaikeus, erityislaatu ja sen merkitys henkilön oikeusasemalle. Mitä suurempi merkitys ratkaisun lopputuloksella on henkilön jokapäiväiseen elämään, sitä ripeämpään käsittelyyn asiassa tulisi pyrkiä.

Valvontalain mukaan valvontaviranomaisen on ennen rekisteröintipäätöksen tekemistä varmistuttava, että rekisteröinnin edellytykset täyttyvät. Lain esitöissä (HE 299/2022 vp, s. 104) todetaan, että viranomaisen tulee arvioida vaatimusten täyttyminen viipymättä saatuaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksen mukaan arviointi tulisi lähtökohtaisesti suorittaa noin 2–3 viikon kuluessa lakisääteisten tietojen saamisesta.

Käsittelyajan pituudella on merkittävä vaikutus rekisteröintiä hakevien palveluntuottajien asemaan, mikä edellyttää hakemusten nopeaa käsittelyä. Ottaen huomioon asian merkitys palveluntuottajalle, Valviran ja aluehallintovirastojen useiden kuukausien käsittelyaikoja ei voida pitää kohtuullisina. Viivästyksillä on merkittäviä vaikutuksia hakijoiden toimeentuloon sekä perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden toteutumiseen apulaisoikeusasiamies toteaa.

AKY toivoo lakimuutoksen sujuvoittavan rekisteröintikäytäntöjä nopeasti

Valvontalain tilapäinen muutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja se tuo helpotusta osalle yrityksiä, kun rekisteröintipäätöksiä ei tarvitse enää odottaa ennen toiminnan aloittamista. Osa yrittäjistä jää kuitenkin ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle. Viranomaisen on yhä käsiteltävä hakemukset ja tehtävä rekisteröintipäätökset.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry toivoo, että lakimuutoksen ohella viranomaisen käsittelyaikoihin saadaan pysyvä parannus.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 18 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Soteri-rekisterin käyttöönotosta on tehty 23 kantelua julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Oikeuskansleri on kuitenkin ottanut itse tutkittavakseen sosiaali- ja terveysministeriön menettelyn liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevan lain valmisteluun ja erityisesti lain vaikutusarviointien laatuun (OKV/2075/70/2024). Samassa yhteydessä hän on pyytänyt ministeriöltä selvitystä myös siitä, mihin toimiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tiedotteessaan 27.8.2024, että se on jo ryhtynyt lainvalmisteluun, jotta yksityiset ammatinharjoittajat pystyisivät aloittamaan yritystoiminnan ilmoitusmenettelyllä, eikä heidän tarvitsisi odottaa rekisteröintipäätöstä. Tällä hetkellä päätöksen saaminen kestää kolmesta kuuteen kuukautta.

Lainvalmistelu kestää nopeutettunakin kuukausia, lisäksi uuden lain on tarkoitus olla vain tilapäinen vuoden 2025 loppuun. AKYn sote-liitot huomauttavat, että tällä tavoin tilanteeseen ei saada nopeaa eikä ainakaan pysyvää ratkaisua. Lisäksi suunniteltu laki asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään, kun ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi muut yksinyrittäjät kuin toiminimellä toimivat. Alkuperäisen valvontalain tarkoitus oli yhdenmukaistaa eri yritysmuodossa toimivien yritysten oikeudet ja velvollisuudet.

AKY korostaa, että sen kantelussaan esille tuomat suuret ongelmat jo toiminnassa olevien yritysten kannalta eivät tällä tilapäislailla ratkea. Tällä hetkellä yritystoiminta täytyy keskeyttää esimerkiksi osoitteenmuutoksen rekisteröinnin ajaksi. Tämä on kestämätön tilanne sekä palveluntuottajien että asiakkaiden kannalta.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry                          
timo.saranpaa@ekonomit.fi                           

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Oikeuskansleri on aloittanut tutkinnan sote-valvontalaista julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 27.8. käynnistävänsä lainvalmistelun yritystoiminnan aloittamisen nopeuttamiseksi itsenäisten ammatinharjoittajien osalta. Näin halutaan varmistaa, että ammatinharjoittajien on mahdollista aloittaa toiminta heti sen jälkeen, kun he ovat jättäneet hakemuksen Valviran tai aluehallintoviraston Soteri-rekisteriin.

Akavalaisten yrittäjien soteliitot ovat esittäneet useaan otteeseen huolensa sekä käsittelyaikojen pituudesta että lain vaatimien toiminnan muutosten rekisteröintivelvoitteisiin liittyen. Ruuhkat ovat  vaarantaneet sekä potilasturvallisuuden että yrittäjien mahdollisuuden harjoittaa elinkeinoaan. Liitot ovat esittäneet yhtenä vaihtoehtona tilapäistä paluuta entiseen käytäntöön, jolloin itsenäiset ammatinharjoittajat pystyivät käynnistämään yritystoiminnan heti ilmoituksen jättämisen jälkeen ja valvonta suoritettiin jälkikäteisesti.

AKY – Akavalaiset yrittäjät: Hyväksytyn rekisteröintipäätöksen saaminen kestää edelleen kuukausia

AKY vaatii valvontaviranomaisilta ja ministeriöltä ripeitä toimia rekisteriruuhkan purkamiseksi

AKY – Akavalaiset yrittäjät: Elinkeinovapaus kuuluu myös sote-alalle

Lainvalmistelun on käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, jolle viesti yrittäjien tilanteesta on mennyt ennen kesälomia AKYn edustajien tavatessa ministerin erityisavustajan.

Liitot ovat tyytyväisiä vaikuttamistyönsä tuloksiin ja edellyttävät, että myös muut valvontalain valuviat korjataan mahdollisimman pikaisesti. Esimerkiksi monet toimintansa jo aloittaneet yrittäjät, joiden toiminnassa tapahtuu vähäisiä muutoksia, joutuvat odottamaan muutosilmoitustensa rekisteröintipäätöksiä kohtuuttoman kauan.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry                          
timo.saranpaa@ekonomit.fi                           

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Akavalaisten yrittäjien soteliittojen vaikuttamistyö tuotti tulosta: STM taipui Soteri-ruuhkan vuoksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Rekisterin käyttöönotto on sisältänyt runsaasti ongelmia. Tammikuun aikana uusien rekisteri-ilmoitusten määrä yllätti valvontaviranomaiset täysin ja käsittely on tällä hetkellä erittäin pahasti ruuhkautunut. Yritystoimintaansa käynnistävä sote-yrittäjä voi joutua odottamaan rekisteröintipäätöstä pahimmillaan kuukausia, toimintaahan ei saa aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty. AKY pitää tilannetta kohtuuttomana ja vaatii valvontaviranomaiselta nopeita toimia ja joustavuutta tilanteen ratkaisemiseksi.

AKYn sote-alojen liittoihin on tulvinut viestejä huolestuneilta jäseniltä. Yritystoimintaa ei saada käyntiin ja jo toimivilla yrityksillä on vaikeuksissa solmia alihankintasopimuksia itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa. Koska sote-palveluntuottajista on pulaa, joutuvat asiakkaat odottamaan pääsyä sote-ammattilaisen vastaanotolle. Tilanne voi pian muodostua kestämättömäksi.

AKY korostaa, että kuukausia kestävä rekisteröintihakemuksen käsittely ennen toiminnan aloittamista on yrittäjille täysin kohtuutonta. Päätoimista yritystoimintaa suunnittelevat ovat pelkän starttirahan varassa, muuta toimeentuloa heillä ei ole. Rekisteriongelmat vaikuttavat myös jo toimivien yritysten mahdollisuuksiin muuttaa toimintaansa.

Valvontalaki kieltää yritystoiminnan käynnistämisen ennen kuin rekisteröintipäätös on hyväksytty. Valvontaviranomaiset ovat luvanneet tehdä kaikkensa ruuhkan purkamiseksi mahdollisimman nopeasti, mutta kieltäytyneet valvontalakiin vedoten antamasta väliaikaista toimintalupaa rekisterihakemuksen käsittelyn ajaksi. Tämä on keskeinen muutos valvontaviranomaisten aiempaan toimintatapaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää valvontaviranomaisten löytävän ratkaisun ongelmaan pikaisesti. Toistaiseksi ministeriö ei ole luvannut asian edistämiseksi muita konkreettisia toimia. AKY vaatii valvontaviranomaisilta ja ministeriöltä nykyistä tehokkaampia keinoja ruuhkautuneen rekisteröintimenettelyn ongelmien ratkaisemiseksi. Kuukausien viive yritystoiminnan aloittamisessa on täysin kohtuuton ja aiheuttaa merkittävää haittaa sekä sote-alan yrityksille että näiden asiakkaille.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 24 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 18 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli AKY vaatii valvontaviranomaisilta ja ministeriöltä ripeitä toimia rekisteriruuhkan purkamiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Hankintalaki ei anna markkinavuoropuhelulle tarkkoja speksejä. Siksi ne on luotava itse. Vuoropuhelu on vapaaehtoista, mutta ehkä silti tärkein askel kohti onnistunutta hankintaa. Vuoropuhelu lisää ostajan tietoa markkinan tarjoamista mahdollisuuksista ja varmistaa riittävän, laadukkaan tarjousmäärän. Sitä voidaan toteuttaa moninaisin tavoin: tämänpäiväisen kaltaisissa yhteistapaamisissa, verkossa, toimittajakohtaisesti, kirjallisella viestinnällä jne. Ohjenuorana on avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden toteutuminen hankintaprosessissa. Perimmäinen tavoite on, että kuntoutuspalvelun tarvitsija saa laadukkaasti, mutta kustannustehokkaasti tuotetun palvelun, jonka voi tuottaa myös yksityinen palveluntuottaja.

Pirhan tilaisuudessa kuultiin hyvinvointialueen kuntoutushankintojen periaatteista ja yrittäjien puheenvuorot. Pirhan ja yrittäjien yhteistyö on saatu käyntiin ja toimii jo monilta osin hyvin, mutta tehtävää on vielä runsaasti tuleville vuosille. AKYn Jarmo Mäkelä avasi kuulijoille palvelusetelin käytön mahdollisuuksia. Pirkanmaallakin puhuttaa palvelusetelin hintataso. Lain mukaan sen pitäisi pohjautua julkisen sektorin tuotantohintaan. Valitettavasti tämä ei toteudu. Parannettavaa on myös tuotantohinnan määrittelyssä ja ilmoittamisessa.

Paikalla oli vajaat 100 pirkanmaalaista yrittäjää. Isot yhteistilaisuudet ovat ajoittain paikallaan, mutta valtavan asiamäärän vuoksi kannattaa myös toteuttaa säännöllisesti pienempien asiakokonaisuuksien käsittelyä esim. verkkotapaamisissa.

AKYn vuoropuhelu Pirhan kanssa on lähtenyt liikkeelle pirkanmaalaisten yrittäjien yhteydenotoista akavalaisiin liittoihinsa. Pirhan (aiemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) johto tarttui muutama vuosi sitten positiivisesti keskustelupyyntöömme ja loppu onkin monella tavalla markkinavuoropuhelun historiaa. Malli on erinomainen esimerkki muille hyvinvointialueille. Vastaava onkin jo saatu liikkeelle monilla muilla alueilla, mutta matka on vasta alussa. AKYlaiset ovat mielellään mukana kehittämässä toimivaa markkinavuoropuhelua eri hyvinvointialueilla.

Timo Saranpää

Artikkeli AKYlaiset tapaamassa pirhalaisia ja pirkanmaalaisia yrittäjiä julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) hankkii sotepalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutusmenettelyn kautta. Tänä keväänä Pohde on rajannut tarjouskilpailun ulkopuolelle kaikki sellaiset yksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka työskentelevät myös palkkasuhteessa Pohteen omissa palveluissa.

Pohteen menettely estää sote- ja kuntoutusalan asiantuntijoilta, kuten fysioterapeuteilta, toimintaterapeuteilta, puheterapeuteilta sekä psykologeilta monimuotoisen työskentelyn. Kuntoutuksen osalta palvelujen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, joka on Kelan ohella suurin yksityisten kuntoutuspalveluiden hankkija. Jos julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät rajataan ulos ostopalveluista, heille ei välttämättä jää mahdollisuuksia oman elinkeinon harjoittamiseen esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä.

Sivutoiminen yrittäjyys on sote-alalla yleistä. Työntekijöiden kilpailevan toiminnan rajoittamisesta säädetään työsopimuslaissa ja sovitaan tarkemmin työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Työnantajaa ilmeisesti vahingoittava kilpaileva toiminta sekä sen valmistelu on aina kiellettyä. Oleellista on, että monimuotoisesta työskentelystä sopivat työnantaja ja työntekijä.

Pohde on nyt ulkoistamassa sivutoimisen työskentelyn valvonnan ja rajoittamisen yksityisille palveluntuottajille, sen sijaan että neuvottelisi omien työntekijöidensä kanssa. Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että monimuotoisen työskentelyn rajaaminen ei missään tilanteessa kuulu hankintamenettelyyn.

Perusteet Pohteen toiminnalle ovat ohuet. Oman henkilöstön käyttökielto ei perustu hankintalakiin eikä hankintasopimusten ehtoihin, vaan siihen, miten Pohde tulkitsee valtionvarainministeriön julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE 2014). Valtiovarainministeriön mukaan mukaan JYSE-ehtojen ei ole tarkoitus rajoittaa sitä, kuka palveluita tuottaa. Näin ollen Pohteen tulkinta on yksiselitteisesti väärä.

Pohde ei ole kuitenkaan suostunut muuttamaan linjaustaan, eikä esittämään sille kestäviä perusteita.

Työskentelymahdollisuudet kaventuvat ja jonot kasvavat

Kuntoutusalalla on työntekijäpula ja potilasjonot ovat pitkiä. Pohteen harjoittama hankinta- ja työnantajapolitiikka hankaloittaa resurssien tehokasta käyttöä. Samaan aikaan asiantuntijoiden elinkeinovapaus supistuu.

Halukkuutta monimuotoiseen työskentelyyn olisi monella. Usealla työnantajalla työskentely on tyypillisesti osa-aikaista ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Sivutoimisesta yrittäjyydestä ei aiheudu Pohteelle, eikä varsinkaan asiakkaille, mitään haittaa.

Allekirjoittajajärjestöjen huolena on, että jo ennestään huutavasta työntekijäpulasta kärsivillä sote- ja kuntoutusaloilla monimuotoisen työskentelyn mahdollisuudet näivettyvät ja työmarkkinat jumiutuvat.

AKY ja Kuntoutusyrittäjät korostavat, että hankinta- ja henkilöstöpolitiikassa tulee lähteä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Pohteen toiminta on puhdasta byrokratiaa, josta on haittaa sekä henkilöstölle että kuntoutujille. Pohde ohittaa sekä Suomen lainsäädännön että oman henkilöstönsä mielipiteet.

Pohteen toiminta viivästyttää asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä ja kaventaa valinnanvapautta. Lisäksi se rajoittaa merkittävästi sote- ja kuntoutusalan asiantuntijoiden elinkeinovapautta.

Vaadimme, että Pohde oikaisee hankintapolitiikkaansa välittömästi. Pohteen työntekijöillä tulee olla mahdollisuus monimuotoiseen työskentelyyn, eikä tarjouskilpailuista tule sulkea ulos Pohteen omaa henkilöstöä.

Yhteyshenkilöt

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi

Juhani Saarinen, juristi, varatoiminnanjohtaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
juhani.saarinen@kuntoutusyrittajat.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Leila Mäkelä, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Elinkeinovapaus kuuluu myös sote-alalle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät:<br>Kela-korvausten poistaminen pidentää jonoja ja tulee kalliiksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.