Kela saneli ehdot

Kelan julkaistua kilpailutuksen ehdot teimme lukuisia yhteydenottoja eri viranomaistahoille ja vaadimme kilpailutuksen keskeyttämistä ja ehtojen muuttamista.

Keväällä tehty työ avarsi käsitystämme yhteiskuntamme viranomaisten vastuunjaosta ja toisten viranomaisten toimintaan puuttumisen vaikeudesta. Eri tahot ovat vedonneet toimivaltansa rajoihin tai siihen, ettei keskeneräiseen hankintaan voi puuttua. Asiamme on myös ohjattu takaisin Kelan tai Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen (KKV) käsiteltäväksi. Myös poliittiset toimijat joutuivat tyytymään samankaltaisiin vastauksiin, kun he esittivät kirjallisia kysymyksiä Kelan toiminnasta vastuussa olevalle ministerille.

Aktiivinen vaikuttaminen ei tuonut toivottua tulosta

Ennen kevättä kuntoutusalan liitot olivat kokoontuneet noin puolentoista vuoden ajan yhteisiin tapaamisiin Kelan kuntoutusyksikön edustajien kanssa. Pääsimme muun muassa kommentoimaan palvelukuvausluonnosta. Toivoimme yhteistyötä ja kuntoutusalan kehittämistä tai vähintään yhteistä pohdintaa siitä, kuinka asiakkaiden tarvitsemat, erittäin vaativat palvelut saadaan parhaiten turvattua yhteiskunnallisesti vaikeana aikana. Valitettavasti avoin ja vaikuttava vuoropuhelu ei toteutunut. Kela toi tapaamisiin valmiiksi työstettyjä esityksiään, joita saimme kommentoida ja reflektoida. Järjestöt olivat se peilipinta, johon Kela heijasti tekemänsä päätökset. Liitoilta ei esimerkiksi pyydetty näkemyksiä vaihtoehtoisista tavoista hillitä kuntoutuspalveluiden kustannusten nousua.

Liittojen lisäksi kuntoutusalalla toimivat palveluntuottajat aktivoituivat vaikuttamistyöhön ennennäkemättömän aktiivisesti. Voimme siis todeta, että ihan kaikki mitä keväällä 2026 oli tehtävissä, on tehty.

AKYn kuntoutusalan liitot ovat olleet yhteydessä seuraaviin toimijoihin VLK-kilpailutusta koskien:

• tasa-arvovaltuutettu
• lapsiasiavaltuutettu
• eduskunnan oikeusasiamies
• valtioneuvoston oikeuskansleri
• yhdenvertaisuusvaltuutettu
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)
• Kelan hallitus
• Kelan valtuusto
• Sosiaaliturvaministeri

Tyytymättömyys palveluihin vaatii yhteiskunnallista keskustelua

Näkemyksemme on, että asiakkaiden laaja tyytymättömyys palveluihin voi nostaa asiamme laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kelan tekemät linjaukset heikentävät kuntoutuspalveluiden laatua ja oikeaa kohdentumista. Tällaiset epäkohdat voivat kuulua yhteiskunnassamme esimerkiksi yhdenvertaisuus- tai lapsiasiavaltuutetun alueelle. Olemme liitoissa valmiita käymään jäsentemme kanssa läpi koko yllä olevan viranomaisketjun uudelleen, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

Keväällä alkaneita vaikuttamisprosesseja on liitoissa käynnissä edelleen. Eduskuntavaalit ovat tulossa keväällä 2027, jolloin jokainen meistä voi lähestyä päättäjäksi haluavia ehdokkaita ja pitää kuntoutuksen asioita esillä.

Akavalaiset yrittäjät (AKY)
Suomen Fysioterapeutit
Suomen Psykologiliitto ry
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry

Artikkeli Kevät Kelan Kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Akateeminen yrittäjäpalkinto (AY2027) etsii yrittäjää, joka on rakentanut uutta liiketoimintaa, kasvanut tai kansainvälistynyt merkittävästi, hyödyntänyt korkeakoulutettua osaamista liiketoiminnassaan tai uudistanut toimialaansa.

Valinnassa ratkaisee kokonaisuus: Mitä yrittäjä on saanut aikaan, millaista kasvua hän on rakentanut ja millaista esimerkkiä hän näyttää muille. Huomioon otetaan myös vastuu henkilöstöstä ja yhteiskunnasta sekä kokemusten jakaminen muille yrittäjille.

– Palkinnolla halutaan korostaa myös sitä, että vastakkainasettelun aika on ohi. Yrittäjyys ja työntekijyys asetetaan liian usein vastakkain, vaikka ne täydentävät toisiaan. Sama pätee tutkimukseen ja liiketoimintaan. Kun korkeakouluissa syntyvä osaaminen löytää tiensä yrityksiin ja markkinoille, syntyy uusia ratkaisuja, kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia, sanoo palkintoraadin puheenjohtaja, Investors Housen hallituksen puheenjohtaja Petri Roininen.

Osaamisesta enemmän uutta liiketoimintaa

Palkinnon tavoitteena on saada Suomessa syntyvää korkeatasoista osaamista nykyistä enemmän uuden liiketoiminnan, työpaikkojen ja kansainvälisten menestystarinoiden perustaksi.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiiviimpi yhteistyö sekä tutkijoiden ja korkeakoulutettujen kannustaminen yrittäjyyteen voivat nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista ja lisätä TKI-panostusten vaikuttavuutta.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi otetaan vastaan 31.12.2026 saakka. Yrittäjä voi myös ilmoittautua itse ehdokkaaksi. Lisätietoja https://aky.fi/AY2027 ja hakulomake https://fi.surveymonkey.com/r/Y3DLT5V.

Valintaraati:

• puheenjohtaja Petri Roininen, Investors House Oyj
• Juuso Enala, Hansdotter Oy
• Jussi Kärki, Talouselämä
• Saara Lilja, Emergenssi Oy
• Katja Rasi, 100 Solutions Oy
• Arto Timperi, Coresbond Oy
• Mika Uusi-Pietilä, Minutor Oy

Lisätietoja:

hallituksen puheenjohtaja
Timo Saranpää
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
050 523 6005
timo.saranpaa@ekonomit.fi

raadin puheenjohtaja
Petri Roininen
Investors House Oyj
040 761 9669
petri.roininen@investorshouse.fi

pääsihteeri
Martti Kivioja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
0400 519 214
martti.kivioja@tek.fi

Akateeminen yrittäjäpalkinto (AY2027)

Akateemisen yrittäjäpalkinnon takana ovat Akavalaiset yrittäjät, Danske Bank ja Akava. Tavoitteena on nostaa esiin yrittäjiä, jotka muuttavat osaamista liiketoiminnaksi, rakentavat kasvua ja toimivat esikuvina muille.

Artikkeli Uusi 10 000 euron Akateeminen yrittäjäpalkinto etsii kasvun esikuvaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

– Suomen Yrittäjät on merkittävä vaikuttajaorganisaatio, jonka hyvää työtä haluan olla kehittämässä. Valtuustossa on valtavasti osaamista, jota voisimme hyödyntää nykyistä paremmin järjestön toiminnan eri osa-alueilla, Saranpää sanoo.

Saranpää on toiminut Suomen Yrittäjien valtuuston jäsenenä kolme kautta. Hänellä on pitkä kokemus sekä yrittäjyydestä että järjestövaikuttamisesta. Vaikuttajaverkostoa hän alkoi rakentaa jo ylioppilaskunnassa ja yrittäjäkokemusta kartuttaa 1990-luvulla.

Tällä hetkellä Saranpää toimii Suomen matkailualan liitto SMALin sekä Akavalaisten yrittäjien (AKY) puheenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Suomen Ekonomien puheenjohtajana sekä Akavan varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kokemusta hänellä on lisäksi useiden yritysten ja organisaatioiden hallinnosta. Työmarkkinakysymyksiä Saranpää tuntee useista rooleista ja hän toimii muun muassa Paltan matkatoimistoalan TES-neuvotteluryhmässä.Saranpään mukaan Suomen Yrittäjien toiminnan lähtökohdan pitää pysyä kirkkaana myös järjestöä kehitettäessä.

– Minulle Suomen Yrittäjät on ennen kaikkea yrittäjien järjestö. Sen on kannoissaan ja toiminnassaan oltava yrittäjien ja yrittäjävetoisten yritysten puolella. Yrittäjyys ansaitsee merkityksensä mukaisen painoarvon yhteiskunnassa, Saranpää toteaa.

Suomen Yrittäjien liittokokous järjestetään 16. lokakuuta 2026 Lahden Messukeskuksessa. Liittokokouksessa valitaan järjestön puheenjohtajisto sekä valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Lisätietoja

Timo Saranpää
Kon-Tiki Tours Oy
p. 050 523 6005
timo.saranpaa@ekonomit.fi
linkedin.com/in/timo-saranpää-centurio1/

Artikkeli Timo Saranpää ehdolle Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajaksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Etsimme raatiin osaajia, joilla on näkemystä yrittäjyydestä, ammatinharjoittamisesta, asiantuntijatyöstä tai yrittäjyyden toimintaedellytyksistä. Tavoitteena on koota monipuolinen raati, joka tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden eri muodot ja osaa arvioida ehdokkaita laajasti, tasapuolisesti ja asiantuntevasti. Raadin tehtävänä on tunnistaa vaikuttavaa, vastuullista ja osaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä sen eri muodoissa.

Voit ilmoittaa oman kiinnostuksesi tai ehdottaa sopivaa henkilöä palkintoraatiin. Ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti.

Hakuaika 11.5.–27.5.2026

Artikkeli Tule mukaan valitsemaan akavalaisen yrittäjyyden edelläkävijää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Nykyisessä järjestelmässä eniten kritiikkiä on saanut edellisen hallituksen aikana luotu, lakeihin perustumaton työtulolaskuri, jonka antamista tuloksista on tullut määrääviä työtuloa määriteltäessä. Sinänsä kaunis ajatus on, että kaikkien työtulo määritellään samoin perustein, mutta tässä unohdettiin kokonaan se, että yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä kaikkiin voi siten soveltaa samanlaisia kriteereitä. Yksi eniten arvostelluista tekijöistä laskurissa on ollut liikevaihto. Liikevaihto toki kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, mutta ei täysin luotettavasti yrittäjän oman työpanoksen arvosta tai yrittäjän tuloista. Liikevaihdon painoarvoa laskurissa onkin vähennetty, mutta laskuri nähdään silti vääränä tapana arvioida työtulon suuruutta.

Eläkeyhtiöiden laskurin avulla määritetty työtulo ei uudistuksen myötä ole enää määräävä tekijä, vaan jatkossa yrittäjä voi halutessaan valita käytettäväksi todelliset verotettavat ansiotulot, jolloin etenkin pienituloisempien yrittäjien YEL-maksut laskevat. Todellisten ansiotulojen sijaan yrittäjä voi edelleen valita käytettävän myös laskennallista työtuloa, jonka on kuitenkin oltava siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosenttia todellisista ansiotuloista. Tämä tulee nostamaan suurituloisten yrittäjien eläkemaksuja, mutta toisaalta asettaa heidät lähemmäs muita yrittäjiä. Tällä hetkellä pienituloisemmat yrittäjät maksavat eläkemaksua todellisiin tuloihinsa nähden jopa moninkertaisen laskennallisen työtulon mukaan, kun taas suurituloisimmilla työtulo on ollut vain noin 40 prosenttia todellisista tuloista.

Nousevia maksuja on kritisoitu muun muassa siitä, että se heikentää yrityksen kilpailukykyä vastaavaa työtä palkansaajana tekeviin nähden. Kriitikoilta on kuitenkin unohtunut, että palkansaajan eläkemaksut koskevat ansiotuloa kokonaisuudessaan, mutta yrittäjällä se voi hänen niin halutessaan olla vain puolet tuloista. Syytä on muistaa myös se, että nousevat maksut parantavat yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa.

Yksi uuden mallin riski on tulonmuunto ansiotuloista pääomatuloiksi, joita ei huomioida työtulossa. Tähän yrittäjillä on tietysti oikeus, ja tämä on myös jollain arviolla huomioitu ministeriön laskelmissa. Toivottavasti laskelman arviot ovat suunnilleen kohdillaan, sillä uudistus lisää valtion vuosittaisia menoja arviolta 80 miljoonaa euroa nykyisen noin 600 miljoonan lisäksi. Vaje johtuu siitä, että järjestelmää käyttöön otettaessa tehtiin virhe jättää eläkevaroja rahastoimatta, ja siksi nyt kerättävät maksut eivät riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä. Tästä ei saa syyttää nykyisiä yrittäjiä, eikä heillä pidä maksattaa aiemmin tehtyjä virheitä. Valtion maksettavaksi jääviä summia kauhisteltaessa on hyvä muistaa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu paikkaamaan vielä suuremmilla summilla. Siitä ei kuitenkaan olla keskusteluissa oltu yhtä huolissaan kuin muiden yrittäjien eläkkeisiin menevästä rahasta.

Toinen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvä tekijä on yritysmuodon muutokset. Tämänhetkisen tiedon valossa ei voi vielä ottaa tarkasti kantaa mm. toiminimiyrittäjien kohteluun. Pahimmillaan toiminimiyrittäjien maksut nousevat selvästi. Toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjät maksavat yritystulon ansiotulo-osuudessa myös henkilökunnan ja muiden osakkaiden arvontuotannosta. Seuraamme tarkasti, miten asia lopulta lakiin kirjataan, mutta on hyvin todennäköistä, että yhtiömuodon muutoksia osakeyhtiöksi tullaan näkemään. Muutosten mahdollisuus on jollain tasolla huomioitu laskelmissa, muuta määrä voi yllättää ja osaltaan heikentää uuden mallin kustannusvaikutusarvioiden osumatarkkuutta.

Viime vuosien kaltaisten ongelmien välttämiseksi on tärkeää kehittää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Ministeriö tulee määrittämään Eläketurvakeskuksen, eläkeyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen vuoropuhelun periaatteet. Tämä toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisee ongelmien ja tulkintaylilyöntien syntyä.

Valmistelun aikana oli esillä malleja, joissa YEL-velvollisuuden työtulon alarajaa olisi laskettu tai nostettu, mutta se päätettiin pitää ennallaan, mistä on apua etenkin aloittaville ja pienituloisille sekä sivutoimisille yrittäjille. Toisaalta aloittavan yrittäjän YEL-maksun alennus poistetaan. Uutena elementtinä tulee mahdollisuus tauottaa maksua sairauspäivärahan ajaksi. Jo tähänkin asti on ollut mahdollista hyödyntää maksujoustoa taloustilanteen vaatiessa. Tämä onnistuu jatkossakin, ja jouston maksimimäärää nostetaan 25 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että alennettu maksu pienentää myös eläkettä. YEListä puhuttaessa tarkoitetaan monesti vain maksua ja tulevaa eläkettä, ikään kuin maksuista saatavaa tuottoa. Pitää kuitenkin muistaa, että YEL ei ole sijoitus vaan vakuutus, joka määrittää myös esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuden.

Ehdotettu malli on kompromissi, jonka tekemiseen on osallistunut yrittäjäkentän edustajia hyvin laajasti. Myös AKY – Akavalaiset yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana ministerin johdolla käydyissä yrittäjävuoropuheluissa ja osallistunut muutenkin aktiivisesti valmisteluun. Vaikka jonkinlainen sopu onkin saavutettu, vielä on paljon tehtävää ennen kuin laki saadaan voimaan. Aika näyttää, millaisia muutosehdotuksia esimerkiksi lausuntokierroksella tullaan aikanaan tekemään ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat lopputulokseen.

Tarkoitus on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä, se hyväksyttäisiin ennen joulua ja lopulta laki tulisi voimaan vuoden 2028 alusta.

YEL ei tule vielä valmiiksi näillä muutoksilla, vaan esimerkiksi rahastoinnin eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Tämä on kuitenkin muutos oikeaan suuntaan.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 

Martti Kivioja, pääsihteeri
martti.kivioja@tek.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Artikkeli YEL-uudistuksessa paljon hyvää, mutta parannettavaakin jäi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

AKYn lausunnon mukaan valvontalaki toimii nykyisellään erityisesti yksinyrittäjille raskaana ja epäselvänä sääntelykokonaisuutena, joka vaikeuttaa palvelujen tuottamista ja heikentää niiden saatavuutta.

AKY korostaa, että ongelma ei ole lain tavoitteissa, vaan sen käytännön toteutuksessa: valvontajärjestelmän tulisi tukea palvelujen tuottamista, ei estää sitä.

Rekisteröinti jarruttaa yrittäjyyttä

Suurin yksittäinen ongelma liittyy Soteri-rekisteriin. AKYn mukaan rekisteröintimenettelystä on tullut hidas, raskas ja vaikeaselkoinen prosessi, joka käytännössä viivästyttää tai estää yritystoiminnan aloittamista ja muutoksia. Erityisesti yksinyrittäjille vaatimukset ovat ylimitoitettuja, kun samat velvoitteet koskevat sekä pieniä että suuria toimijoita, eivätkä tietovaatimukset ja byrokratia suhteudu toiminnan kokoon.  

AKY vaatii rekisteröintimenettelyn merkittävää keventämistä, käsittelyaikojen nopeuttamista sekä tietovaatimusten karsimista.

Epäselvät käsitteet lisäävät byrokratiaa

Valvontalain keskeiset käsitteet eivät AKYn mukaan vastaa nykypäivän työn tekemisen tapoja. Esimerkiksi palveluyksikön ja palvelupisteen erottelu aiheuttaa käytännössä turhaa hallinnollista työtä, vaikka yksinyrittäjällä ne ovat usein sama asia. Myös lain soveltamisalaan liittyy epäselvyyksiä: vastikkeettoman toiminnan määritelmä on tulkinnanvarainen, sääntely ei huomioi riittävästi etävastaanottoja, liikkuvaa työtä ja valtakunnan rajat ylittäviä palveluja.

AKY vaatii käsitteiden ja soveltamisalan selkeyttämistä sekä sääntelyn päivittämistä vastaamaan nykyisiä palvelumuotoja.

Alihankkijoiden asema epäselvä

AKY nostaa esiin myös alihankkijoiden aseman ongelmat. Nykyinen sääntely edellyttää palveluntuottajalta ohjausvaltaa alihankkijoihin, mikä ei vastaa itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa.

AKY painottaa, että lainsäädäntö ei saa hämärtää yrittäjien välistä sopimussuhdetta työsuhteen kaltaiseksi.

Lisäksi alihankkijoille syntyy kohtuuttomia velvoitteita rekisteröinnissä, kun heidän tulee luoda omia “keinotekoisia” palveluyksiköitä ja tehdä niihin sekä palvelupisteisiin monenlaisia valvontaan liittyviä suunnitelmia, vaikka sellaiset on jo tehty ostajayrityksessä. Myös ostajan tekemät muutokset palvelupisteissä aiheuttavat alihankkijoille kustannuksia, vaikka yrittäjä ei voi niihin vaikuttaa.  

AKY esittää, että alihankkijoiden osalta riittäisi palvelun ostajan rekisteröinti ja valvontasuunnitelmat, joihin alihankkijat voivat liittyä.

Tilapäinen sääntely on saatava pysyväksi ja myös alaikäisten kanssa toimivia koskevaksi

Valvontalain väliaikainen sääntely mahdollistaa toiminnan aloittamisen jo ennen rekisteröintipäätöstä. Se ei kuitenkaan koske alaikäisten kanssa työskenteleviä, jotka edelleen joutuvat odottamaan päätöstä, koska rekisterinpitäjä haluaa tarkistaa heidän rikosrekisteriotteensa.

AKYn mukaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa eniten palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret joutuvat odottamaan ja yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen palvelun kohteesta sekä myös suhteessa palkansaajiin.

AKY esittääkin, että yrittäjän toiminta tulisi voida aloittaa heti, jos rikosrekisteriote on toimitettu eikä siinä ole todettuja esteitä toiminnalle. Tilapäinen sääntely on myös saatava pysyväksi.

Omavalvonta kuormittaa yksinyrittäjiä

Omavalvonnan vahvistaminen on oikea suunta, mutta toteutus on liian raskas pienille toimijoille.

Erityisesti velvoite kerätä palautetta, päivittää ja julkaista omavalvontasuunnitelma neljän kuukauden välein lisää hallinnollista työtä. Lisäksi rekisterivirheiden seurauksena yksinyrittäjällä voi olla useita palveluyksiköitä, joihin kaikkiin vaaditaan erilliset suunnitelmat.

AKY esittää kevennettyjä omavalvontamalleja sekä vaatimusten sitomista toiminnan riskeihin ja laajuuteen.

Maksutaakka kasaantuu pienille toimijoille

Koska julkisten toimijoiden siirtymistä Soteri-rekisteriin on lykätty, järjestelmän kustannukset kohdistuvat edelleen pääosin pieniin yrittäjiin. AKY pitää tilannetta kohtuuttomana ja vaatii maksujen tarkistamista, jos siirtymäaikaa edelleen pidennetään.

Tarvitaan riskiperusteinen ja toimiva malli

AKY esittää, että valvontalain jatkovalmistelussa

• kevennetään sääntelyä pienimuotoisessa toiminnassa,
• nopeutetaan ja yksinkertaistetaan rekisteröintimenettelyä,
• tarkistetaan maksujen kohtuullisuus,
• ja tehdään väliaikaisesta sääntelystä pysyvä ratkaisu.

Nykytilanteessa erityisesti rekisteröintimenettely toimii markkinoille tulon esteenä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tavoitteena tulee olla valvontajärjestelmä, joka turvaa palvelujen laadun mutta samalla mahdollistaa sujuvan ja toimivan yrittäjyyden.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 22 jäsenjärjestöä ja näiden yli 15 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli AKY: Valvontalaki kaipaa korjausta – yksinyrittäjät kantavat kohtuuttoman taakan julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomen menestyksen kannalta on oleellista, että meillä on erityisesti kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, sillä vain kasvava yritys voi tarjota lisää työpaikkoja. Suomalaisten yritysten kasvu ja kansainvälistyminen tulisi asettaa elinkeinopolitiikan päätavoitteiden joukkoon. Pelkkä halu päästä markkinoille ja kasvaa ei kuitenkaan riitä, ellei ole kilpailukykyistä vietävää, ja siksi panostuksia TKI-toimintaan tulee lisätä. Tukemalla yritysten oman pääoman kerryttämistä ja taseen vahvistamista luodaan edellytykset kasvuyrittäjyydelle.

Yksityishenkilöiden rahastotyyppiset sijoitukset osaksi kasvurahoituksen ratkaisua

Keinoina yksityisen rahan tehokkaammaksi kanavoitumiseksi kasvuyrityssijoituksiin on toisaalta yleisen kasvuyrityssijoitusten houkuttelevuuden parantaminen ja toisaalta kanavien luominen yksityisen rahan ja kasvuyritysten kohtaamiseksi.

Jos halutaan uusien yritysten synnyttävän Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa, pääomasijoitusten tekeminen alkaviin yrityksiin on tehtävä helpoksi ja houkuttelevaksi myös yksityishenkilöille. Nykyisellään pääomasijoitustoimintaan osallistumien on mahdollista vain suurilla summilla, mikä sulkee ison osan asiasta kiinnostuneita pois.

Markkinoilta puuttuu mekanismi, jonka kautta yksityishenkilö voisi sijoittaa joko pienempinä kertasijoituksina tai jatkuvana sijoittamismuotona ns. normaalien sijoitusrahastojen tapaan ”instrumenttiin”, josta ohjataan rahat ammattimaisesti startup- ja kasvuyrityksiin sijoituksia tekeville toimijoille. Instrumentilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi jo olemassa olevan suuremman pääomasijoitustoimintaa harjoittavan toimijan hallinnoimia rahastoja, joista piensijoittajat saisivat sijoitustaan vastaan pieniä osuuksia. Nykyinen lainsäädäntö estää tämän.

Pienistä puroista kertyy merkittävä pääomavirta sijoitettavaksi alkuvaiheen yrityksiin ja sitä kautta toimeentulomahdollisuuksien luomiseen lukuisille ihmisille.

Lisätietoa

Mika Uusi-Pietilä, AKY – Akavalaiset yrittäjät hallituksen jäsen, mika.uusi-pietila@minutor.fi, p. 0400 505 386

Martti Kivioja, AKY – Akavalaiset yrittäjät pääsihteeri, martti.kivioja@tek.fi, p. 0400 519 214

Artikkeli Alkuvaiheen yritykset tarvitsevat lisää yksityistä pääomaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.

Yhä useammat korkeakoulutetut työskentelevät palkkatyön rinnalla sivutoimisesti yrittäjinä. Selvitysten mukaan yrittäjän korkeakoulutus parantaa yrityksen arvontuotantoa. Kansantalous ja työllisyys saisivat lisäbuustia korkeakoulutettujen sivutoimisen yrittäjyyden kasvusta.

Voisimmeko tulevassa YEL-ratkaisussa päättää, että päätoiminen työntekijä, jonka TyEL-taso on riittävän korkea, saisi vapautuksen YEL-velvollisuudesta YEL:n alarajaa korkeammasta yrittäjätulosta määrättyyn vuosituloon saakka? Vaadittavan TyEL-tason alarajan ja YEL-vapautuksen ylärajan jätän päättäjien harkintaan.

Taloutemme laahaus huutaa uusia ratkaisuja. Vanhat eivät ole purreet enää vuosiin. Ehdotuksemme ei yksin riitä, mutta voisi olla osa Suomen uuden nousun pelikirjaa. Synnytettävä uusi taloudellinen toimeliaisuus olisi meidän kaikkien voitto

Timo Saranpää
puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Sivutoimista yrittäjyyttä kannattaa tukea myös YEL-ratkaisulla julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

AKY – Akavalaiset yrittäjät lausui aiemmin syksyllä valtioneuvoston asetusta Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026. Jo nykyisellään palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja palveluyksikön rekisteröinti on kallista ammatinharjoittajan saatikka yksin tai kaksin perustettavan osakeyhtiön näkökulmasta. Yritystoimintansa aloittavan palveluntuottajan ”peruspakettiin” kuuluu palveluntuottajaksi rekisteröinti sekä palveluyksikön rekisteröinti, joka sisältää yhden palvelupisteen.

Hinta on aloittavan yrittäjän näkökulmasta korkea, vaikka nykyisiin hintoihin palveluntuottajaksi ja palveluyksikön rekisteröintiin ei suunnitella merkittävää muutosta.

– Pidämme soteri-maksujen korkeaa tasoa ja yleistä nousua epätoivottavana ja olemme esittäneet maksujen porrastusta aloittavien ja pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, toteaa Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman.

Nykyään on varsin harvinaista, että palveluntuottaja toimisi vain yhdessä palvelupisteessä. Palvelualueet ovat laajentuneet hyvinvointialueiden aloitettua, ja pienyrittäjä kiertää monissa eri palvelupisteissä joko alihankkijana tai omien hankintasopimusten pohjalta.

– Maksuasetuksessa palvelupisteiden lisäämisen hinta on noussut yli 20 prosenttia, mitä ei voida pitää kohtuullisena korotuksena, huomauttaa toiminnanjohtaja Heta Piirto Suomen Puheterapeuttiliitosta.

– Jos esitettyä hintaa vertaa nykyisiin Valviran maksuihin, joissa yhdellä kiinteällä maksulla sai palveluyksikköön viisi palvelupistettä, niin uuden maksuasetuksen mukaan saman kokonaisuuden hinta on yli 60 prosenttia kalliimpi. Tämä on kohtuutonta, Heta Piirto jatkaa.

Nykyisiin AVIn hintoihin verrattuna myös muita olennaisia muutoksia koskevat hinnat nousevat merkittävästi. Lisäksi on ylipäänsä epäselvää, mitä muut olennaiset muutokset ovat.

– Vastavalmistuneille yrittämisen aloittaminen esitetyillä rekisteröintimaksujen korotuksilla on erittäin suuri ponnistus huomioon ottaen, että rekisteröintimaksut syntyvät ennen yritystoiminnan varsinaista aloittamista, huomauttaa erityisasiantuntija Katja Vähäkangas Suomen Psykologiliitosta.

Koko Soteri-rekisterin käyttöönotto on ollut yksinyrittäjille erittäin suuri muutos. Tilannetta ovat vaikeuttaneet rekisterin keskeneräisyys, hakemusten ruuhkautuminen ja tilapäisen sääntelyn lainsäädännön muutokset kesken kaiken.

– Maksujen roima nosto uuden valvontalain voimaantulon myötä vuoden 2024 alussa oli jo märkä rätti yrittäjien kasvoille, ja uusi maksuasetus näyttäisi nostavan suurinta osaa kuluista vielä entisestään. Nyt ei olla tässä kehityksessä kestävällä pohjalla, toteaa erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

Verrattuna aikaan ennen Soteri-rekisteriä esimerkiksi toiminimiyrittäjän aloitusmaksu on noussut yksinkertaisesta 290 euron ilmoitusmaksusta yli 1000 euron kokonaiskustannukseksi. Aloittavan yrittäjän maksut ovat siis yli 3,5 kertaa kalliimmat kuin vielä pari vuotta sitten.

– Toivomme päättäjien huomioivan maksujen kehityksen suhteessa yrityksien kulu- ja tulorakenteeseen. On todella lyhytnäköistä ja käsittämätöntä, jos tässä ajassa pakollisella Soteri-rekisteröinnillä ja sen maksuilla estetään pahimmillaan uusien yrityksien syntyminen tai kasvu, AKYn hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää painottaa.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli Soteri-rekisterin maksujen kehitys uhkana yritystoiminnalle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Akava julkisti syksyllä uuden organisaation ja päivitetyt tehtäväalueet. Kasvuyrittäjyys on edelleen Akavan agendalla, mutta muu akavalaisen ja korkeakoulutettujen yrittäjyyden edistäminen ja edunvalvonta siirtyvät entistä vahvemmin AKYn harteille. AKYn hallitus tulee vuoden 2026 alussa päivittämään järjestön strategian työnjaon muutokset huomioiden. AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää katsoo tämän olevan mahdollisuus nostaa akavalainen yrittäjyys entistäkin vahvempaan asemaan.

Lisäksi AKYn hallitus on päättänyt jatkossa AKY kantaa vastuun Akavan yrittäjäpalkinnon jakamisesta. Uudistunut palkinto tullaan jakamaan ensimmäistä kertaa kesällä 2027 järjestettävässä Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumassa, joka kokoaa yhteen akavalaiset yrittäjyyden ammattilaiset. Palkintoprosessin yksityiskohdista ja hakukriteereistä tiedotetaan keväällä 2026.

Jatkossakin AKY pitää fokuksen korkeakoulutettujen yrittäjien kannalta olennaisissa teemoissa, kuten osaamisen jatkuvassa kehittämisessä, verkostoitumismahdollisuuksissa ja yrittäjien edunvalvonnassa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä akavalaisten liittojen, Akavan ja Suomen Yrittäjien kanssa, jotta korkeakoulutettujen yrittäjien ääni kuuluu vahvana niin päätöksenteossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Vanha suomalainen sananlasku ”Yhdessä olemme enemmän” kiteyttää AKYn tulevaisuuden suunnan.

Kuvassa vasemmalta Mika Uusi-Pietilä, Katja Vähäkangas, varapuheenjohtaja Emilia Vuolle, pääsihteeri Martti Kivioja, Petra Bedda, Iiris Adenius ja Heta Piirto, edessä puheenjohtaja Timo Saranpää ja varapuheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Joonas Kopra, Ian Mac Eochagáin sekä Maarit Paldán.

Artikkeli AKY ottaa vahvemman roolin akavalaisen yrittäjyyden edunvalvojana julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.