Etsimme raatiin osaajia, joilla on näkemystä yrittäjyydestä, ammatinharjoittamisesta, asiantuntijatyöstä tai yrittäjyyden toimintaedellytyksistä. Tavoitteena on koota monipuolinen raati, joka tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden eri muodot ja osaa arvioida ehdokkaita laajasti, tasapuolisesti ja asiantuntevasti. Raadin tehtävänä on tunnistaa vaikuttavaa, vastuullista ja osaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä sen eri muodoissa.

Voit ilmoittaa oman kiinnostuksesi tai ehdottaa sopivaa henkilöä palkintoraatiin. Ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti.

Hakuaika 11.5.–27.5.2026

Artikkeli Tule mukaan valitsemaan akavalaisen yrittäjyyden edelläkävijää julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Nykyisessä järjestelmässä eniten kritiikkiä on saanut edellisen hallituksen aikana luotu, lakeihin perustumaton työtulolaskuri, jonka antamista tuloksista on tullut määrääviä työtuloa määriteltäessä. Sinänsä kaunis ajatus on, että kaikkien työtulo määritellään samoin perustein, mutta tässä unohdettiin kokonaan se, että yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä kaikkiin voi siten soveltaa samanlaisia kriteereitä. Yksi eniten arvostelluista tekijöistä laskurissa on ollut liikevaihto. Liikevaihto toki kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, mutta ei täysin luotettavasti yrittäjän oman työpanoksen arvosta tai yrittäjän tuloista. Liikevaihdon painoarvoa laskurissa onkin vähennetty, mutta laskuri nähdään silti vääränä tapana arvioida työtulon suuruutta.

Eläkeyhtiöiden laskurin avulla määritetty työtulo ei uudistuksen myötä ole enää määräävä tekijä, vaan jatkossa yrittäjä voi halutessaan valita käytettäväksi todelliset verotettavat ansiotulot, jolloin etenkin pienituloisempien yrittäjien YEL-maksut laskevat. Todellisten ansiotulojen sijaan yrittäjä voi edelleen valita käytettävän myös laskennallista työtuloa, jonka on kuitenkin oltava siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosenttia todellisista ansiotuloista. Tämä tulee nostamaan suurituloisten yrittäjien eläkemaksuja, mutta toisaalta asettaa heidät lähemmäs muita yrittäjiä. Tällä hetkellä pienituloisemmat yrittäjät maksavat eläkemaksua todellisiin tuloihinsa nähden jopa moninkertaisen laskennallisen työtulon mukaan, kun taas suurituloisimmilla työtulo on ollut vain noin 40 prosenttia todellisista tuloista.

Nousevia maksuja on kritisoitu muun muassa siitä, että se heikentää yrityksen kilpailukykyä vastaavaa työtä palkansaajana tekeviin nähden. Kriitikoilta on kuitenkin unohtunut, että palkansaajan eläkemaksut koskevat ansiotuloa kokonaisuudessaan, mutta yrittäjällä se voi hänen niin halutessaan olla vain puolet tuloista. Syytä on muistaa myös se, että nousevat maksut parantavat yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa.

Yksi uuden mallin riski on tulonmuunto ansiotuloista pääomatuloiksi, joita ei huomioida työtulossa. Tähän yrittäjillä on tietysti oikeus, ja tämä on myös jollain arviolla huomioitu ministeriön laskelmissa. Toivottavasti laskelman arviot ovat suunnilleen kohdillaan, sillä uudistus lisää valtion vuosittaisia menoja arviolta 80 miljoonaa euroa nykyisen noin 600 miljoonan lisäksi. Vaje johtuu siitä, että järjestelmää käyttöön otettaessa tehtiin virhe jättää eläkevaroja rahastoimatta, ja siksi nyt kerättävät maksut eivät riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä. Tästä ei saa syyttää nykyisiä yrittäjiä, eikä heillä pidä maksattaa aiemmin tehtyjä virheitä. Valtion maksettavaksi jääviä summia kauhisteltaessa on hyvä muistaa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu paikkaamaan vielä suuremmilla summilla. Siitä ei kuitenkaan olla keskusteluissa oltu yhtä huolissaan kuin muiden yrittäjien eläkkeisiin menevästä rahasta.

Toinen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvä tekijä on yritysmuodon muutokset. Tämänhetkisen tiedon valossa ei voi vielä ottaa tarkasti kantaa mm. toiminimiyrittäjien kohteluun. Pahimmillaan toiminimiyrittäjien maksut nousevat selvästi. Toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjät maksavat yritystulon ansiotulo-osuudessa myös henkilökunnan ja muiden osakkaiden arvontuotannosta. Seuraamme tarkasti, miten asia lopulta lakiin kirjataan, mutta on hyvin todennäköistä, että yhtiömuodon muutoksia osakeyhtiöksi tullaan näkemään. Muutosten mahdollisuus on jollain tasolla huomioitu laskelmissa, muuta määrä voi yllättää ja osaltaan heikentää uuden mallin kustannusvaikutusarvioiden osumatarkkuutta.

Viime vuosien kaltaisten ongelmien välttämiseksi on tärkeää kehittää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Ministeriö tulee määrittämään Eläketurvakeskuksen, eläkeyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen vuoropuhelun periaatteet. Tämä toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisee ongelmien ja tulkintaylilyöntien syntyä.

Valmistelun aikana oli esillä malleja, joissa YEL-velvollisuuden työtulon alarajaa olisi laskettu tai nostettu, mutta se päätettiin pitää ennallaan, mistä on apua etenkin aloittaville ja pienituloisille sekä sivutoimisille yrittäjille. Toisaalta aloittavan yrittäjän YEL-maksun alennus poistetaan. Uutena elementtinä tulee mahdollisuus tauottaa maksua sairauspäivärahan ajaksi. Jo tähänkin asti on ollut mahdollista hyödyntää maksujoustoa taloustilanteen vaatiessa. Tämä onnistuu jatkossakin, ja jouston maksimimäärää nostetaan 25 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että alennettu maksu pienentää myös eläkettä. YEListä puhuttaessa tarkoitetaan monesti vain maksua ja tulevaa eläkettä, ikään kuin maksuista saatavaa tuottoa. Pitää kuitenkin muistaa, että YEL ei ole sijoitus vaan vakuutus, joka määrittää myös esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuden.

Ehdotettu malli on kompromissi, jonka tekemiseen on osallistunut yrittäjäkentän edustajia hyvin laajasti. Myös AKY – Akavalaiset yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana ministerin johdolla käydyissä yrittäjävuoropuheluissa ja osallistunut muutenkin aktiivisesti valmisteluun. Vaikka jonkinlainen sopu onkin saavutettu, vielä on paljon tehtävää ennen kuin laki saadaan voimaan. Aika näyttää, millaisia muutosehdotuksia esimerkiksi lausuntokierroksella tullaan aikanaan tekemään ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat lopputulokseen.

Tarkoitus on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä, se hyväksyttäisiin ennen joulua ja lopulta laki tulisi voimaan vuoden 2028 alusta.

YEL ei tule vielä valmiiksi näillä muutoksilla, vaan esimerkiksi rahastoinnin eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Tämä on kuitenkin muutos oikeaan suuntaan.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 

Martti Kivioja, pääsihteeri
martti.kivioja@tek.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Artikkeli YEL-uudistuksessa paljon hyvää, mutta parannettavaakin jäi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

AKYn lausunnon mukaan valvontalaki toimii nykyisellään erityisesti yksinyrittäjille raskaana ja epäselvänä sääntelykokonaisuutena, joka vaikeuttaa palvelujen tuottamista ja heikentää niiden saatavuutta.

AKY korostaa, että ongelma ei ole lain tavoitteissa, vaan sen käytännön toteutuksessa: valvontajärjestelmän tulisi tukea palvelujen tuottamista, ei estää sitä.

Rekisteröinti jarruttaa yrittäjyyttä

Suurin yksittäinen ongelma liittyy Soteri-rekisteriin. AKYn mukaan rekisteröintimenettelystä on tullut hidas, raskas ja vaikeaselkoinen prosessi, joka käytännössä viivästyttää tai estää yritystoiminnan aloittamista ja muutoksia. Erityisesti yksinyrittäjille vaatimukset ovat ylimitoitettuja, kun samat velvoitteet koskevat sekä pieniä että suuria toimijoita, eivätkä tietovaatimukset ja byrokratia suhteudu toiminnan kokoon.  

AKY vaatii rekisteröintimenettelyn merkittävää keventämistä, käsittelyaikojen nopeuttamista sekä tietovaatimusten karsimista.

Epäselvät käsitteet lisäävät byrokratiaa

Valvontalain keskeiset käsitteet eivät AKYn mukaan vastaa nykypäivän työn tekemisen tapoja. Esimerkiksi palveluyksikön ja palvelupisteen erottelu aiheuttaa käytännössä turhaa hallinnollista työtä, vaikka yksinyrittäjällä ne ovat usein sama asia. Myös lain soveltamisalaan liittyy epäselvyyksiä: vastikkeettoman toiminnan määritelmä on tulkinnanvarainen, sääntely ei huomioi riittävästi etävastaanottoja, liikkuvaa työtä ja valtakunnan rajat ylittäviä palveluja.

AKY vaatii käsitteiden ja soveltamisalan selkeyttämistä sekä sääntelyn päivittämistä vastaamaan nykyisiä palvelumuotoja.

Alihankkijoiden asema epäselvä

AKY nostaa esiin myös alihankkijoiden aseman ongelmat. Nykyinen sääntely edellyttää palveluntuottajalta ohjausvaltaa alihankkijoihin, mikä ei vastaa itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa.

AKY painottaa, että lainsäädäntö ei saa hämärtää yrittäjien välistä sopimussuhdetta työsuhteen kaltaiseksi.

Lisäksi alihankkijoille syntyy kohtuuttomia velvoitteita rekisteröinnissä, kun heidän tulee luoda omia “keinotekoisia” palveluyksiköitä ja tehdä niihin sekä palvelupisteisiin monenlaisia valvontaan liittyviä suunnitelmia, vaikka sellaiset on jo tehty ostajayrityksessä. Myös ostajan tekemät muutokset palvelupisteissä aiheuttavat alihankkijoille kustannuksia, vaikka yrittäjä ei voi niihin vaikuttaa.  

AKY esittää, että alihankkijoiden osalta riittäisi palvelun ostajan rekisteröinti ja valvontasuunnitelmat, joihin alihankkijat voivat liittyä.

Tilapäinen sääntely on saatava pysyväksi ja myös alaikäisten kanssa toimivia koskevaksi

Valvontalain väliaikainen sääntely mahdollistaa toiminnan aloittamisen jo ennen rekisteröintipäätöstä. Se ei kuitenkaan koske alaikäisten kanssa työskenteleviä, jotka edelleen joutuvat odottamaan päätöstä, koska rekisterinpitäjä haluaa tarkistaa heidän rikosrekisteriotteensa.

AKYn mukaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa eniten palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret joutuvat odottamaan ja yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen palvelun kohteesta sekä myös suhteessa palkansaajiin.

AKY esittääkin, että yrittäjän toiminta tulisi voida aloittaa heti, jos rikosrekisteriote on toimitettu eikä siinä ole todettuja esteitä toiminnalle. Tilapäinen sääntely on myös saatava pysyväksi.

Omavalvonta kuormittaa yksinyrittäjiä

Omavalvonnan vahvistaminen on oikea suunta, mutta toteutus on liian raskas pienille toimijoille.

Erityisesti velvoite kerätä palautetta, päivittää ja julkaista omavalvontasuunnitelma neljän kuukauden välein lisää hallinnollista työtä. Lisäksi rekisterivirheiden seurauksena yksinyrittäjällä voi olla useita palveluyksiköitä, joihin kaikkiin vaaditaan erilliset suunnitelmat.

AKY esittää kevennettyjä omavalvontamalleja sekä vaatimusten sitomista toiminnan riskeihin ja laajuuteen.

Maksutaakka kasaantuu pienille toimijoille

Koska julkisten toimijoiden siirtymistä Soteri-rekisteriin on lykätty, järjestelmän kustannukset kohdistuvat edelleen pääosin pieniin yrittäjiin. AKY pitää tilannetta kohtuuttomana ja vaatii maksujen tarkistamista, jos siirtymäaikaa edelleen pidennetään.

Tarvitaan riskiperusteinen ja toimiva malli

AKY esittää, että valvontalain jatkovalmistelussa

• kevennetään sääntelyä pienimuotoisessa toiminnassa,
• nopeutetaan ja yksinkertaistetaan rekisteröintimenettelyä,
• tarkistetaan maksujen kohtuullisuus,
• ja tehdään väliaikaisesta sääntelystä pysyvä ratkaisu.

Nykytilanteessa erityisesti rekisteröintimenettely toimii markkinoille tulon esteenä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tavoitteena tulee olla valvontajärjestelmä, joka turvaa palvelujen laadun mutta samalla mahdollistaa sujuvan ja toimivan yrittäjyyden.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 22 jäsenjärjestöä ja näiden yli 15 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli AKY: Valvontalaki kaipaa korjausta – yksinyrittäjät kantavat kohtuuttoman taakan julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomen menestyksen kannalta on oleellista, että meillä on erityisesti kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, sillä vain kasvava yritys voi tarjota lisää työpaikkoja. Suomalaisten yritysten kasvu ja kansainvälistyminen tulisi asettaa elinkeinopolitiikan päätavoitteiden joukkoon. Pelkkä halu päästä markkinoille ja kasvaa ei kuitenkaan riitä, ellei ole kilpailukykyistä vietävää, ja siksi panostuksia TKI-toimintaan tulee lisätä. Tukemalla yritysten oman pääoman kerryttämistä ja taseen vahvistamista luodaan edellytykset kasvuyrittäjyydelle.

Yksityishenkilöiden rahastotyyppiset sijoitukset osaksi kasvurahoituksen ratkaisua

Keinoina yksityisen rahan tehokkaammaksi kanavoitumiseksi kasvuyrityssijoituksiin on toisaalta yleisen kasvuyrityssijoitusten houkuttelevuuden parantaminen ja toisaalta kanavien luominen yksityisen rahan ja kasvuyritysten kohtaamiseksi.

Jos halutaan uusien yritysten synnyttävän Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa, pääomasijoitusten tekeminen alkaviin yrityksiin on tehtävä helpoksi ja houkuttelevaksi myös yksityishenkilöille. Nykyisellään pääomasijoitustoimintaan osallistumien on mahdollista vain suurilla summilla, mikä sulkee ison osan asiasta kiinnostuneita pois.

Markkinoilta puuttuu mekanismi, jonka kautta yksityishenkilö voisi sijoittaa joko pienempinä kertasijoituksina tai jatkuvana sijoittamismuotona ns. normaalien sijoitusrahastojen tapaan ”instrumenttiin”, josta ohjataan rahat ammattimaisesti startup- ja kasvuyrityksiin sijoituksia tekeville toimijoille. Instrumentilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi jo olemassa olevan suuremman pääomasijoitustoimintaa harjoittavan toimijan hallinnoimia rahastoja, joista piensijoittajat saisivat sijoitustaan vastaan pieniä osuuksia. Nykyinen lainsäädäntö estää tämän.

Pienistä puroista kertyy merkittävä pääomavirta sijoitettavaksi alkuvaiheen yrityksiin ja sitä kautta toimeentulomahdollisuuksien luomiseen lukuisille ihmisille.

Lisätietoa

Mika Uusi-Pietilä, AKY – Akavalaiset yrittäjät hallituksen jäsen, mika.uusi-pietila@minutor.fi, p. 0400 505 386

Martti Kivioja, AKY – Akavalaiset yrittäjät pääsihteeri, martti.kivioja@tek.fi, p. 0400 519 214

Artikkeli Alkuvaiheen yritykset tarvitsevat lisää yksityistä pääomaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.

Yhä useammat korkeakoulutetut työskentelevät palkkatyön rinnalla sivutoimisesti yrittäjinä. Selvitysten mukaan yrittäjän korkeakoulutus parantaa yrityksen arvontuotantoa. Kansantalous ja työllisyys saisivat lisäbuustia korkeakoulutettujen sivutoimisen yrittäjyyden kasvusta.

Voisimmeko tulevassa YEL-ratkaisussa päättää, että päätoiminen työntekijä, jonka TyEL-taso on riittävän korkea, saisi vapautuksen YEL-velvollisuudesta YEL:n alarajaa korkeammasta yrittäjätulosta määrättyyn vuosituloon saakka? Vaadittavan TyEL-tason alarajan ja YEL-vapautuksen ylärajan jätän päättäjien harkintaan.

Taloutemme laahaus huutaa uusia ratkaisuja. Vanhat eivät ole purreet enää vuosiin. Ehdotuksemme ei yksin riitä, mutta voisi olla osa Suomen uuden nousun pelikirjaa. Synnytettävä uusi taloudellinen toimeliaisuus olisi meidän kaikkien voitto

Timo Saranpää
puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Sivutoimista yrittäjyyttä kannattaa tukea myös YEL-ratkaisulla julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

AKY – Akavalaiset yrittäjät lausui aiemmin syksyllä valtioneuvoston asetusta Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026. Jo nykyisellään palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja palveluyksikön rekisteröinti on kallista ammatinharjoittajan saatikka yksin tai kaksin perustettavan osakeyhtiön näkökulmasta. Yritystoimintansa aloittavan palveluntuottajan ”peruspakettiin” kuuluu palveluntuottajaksi rekisteröinti sekä palveluyksikön rekisteröinti, joka sisältää yhden palvelupisteen.

Hinta on aloittavan yrittäjän näkökulmasta korkea, vaikka nykyisiin hintoihin palveluntuottajaksi ja palveluyksikön rekisteröintiin ei suunnitella merkittävää muutosta.

– Pidämme soteri-maksujen korkeaa tasoa ja yleistä nousua epätoivottavana ja olemme esittäneet maksujen porrastusta aloittavien ja pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, toteaa Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman.

Nykyään on varsin harvinaista, että palveluntuottaja toimisi vain yhdessä palvelupisteessä. Palvelualueet ovat laajentuneet hyvinvointialueiden aloitettua, ja pienyrittäjä kiertää monissa eri palvelupisteissä joko alihankkijana tai omien hankintasopimusten pohjalta.

– Maksuasetuksessa palvelupisteiden lisäämisen hinta on noussut yli 20 prosenttia, mitä ei voida pitää kohtuullisena korotuksena, huomauttaa toiminnanjohtaja Heta Piirto Suomen Puheterapeuttiliitosta.

– Jos esitettyä hintaa vertaa nykyisiin Valviran maksuihin, joissa yhdellä kiinteällä maksulla sai palveluyksikköön viisi palvelupistettä, niin uuden maksuasetuksen mukaan saman kokonaisuuden hinta on yli 60 prosenttia kalliimpi. Tämä on kohtuutonta, Heta Piirto jatkaa.

Nykyisiin AVIn hintoihin verrattuna myös muita olennaisia muutoksia koskevat hinnat nousevat merkittävästi. Lisäksi on ylipäänsä epäselvää, mitä muut olennaiset muutokset ovat.

– Vastavalmistuneille yrittämisen aloittaminen esitetyillä rekisteröintimaksujen korotuksilla on erittäin suuri ponnistus huomioon ottaen, että rekisteröintimaksut syntyvät ennen yritystoiminnan varsinaista aloittamista, huomauttaa erityisasiantuntija Katja Vähäkangas Suomen Psykologiliitosta.

Koko Soteri-rekisterin käyttöönotto on ollut yksinyrittäjille erittäin suuri muutos. Tilannetta ovat vaikeuttaneet rekisterin keskeneräisyys, hakemusten ruuhkautuminen ja tilapäisen sääntelyn lainsäädännön muutokset kesken kaiken.

– Maksujen roima nosto uuden valvontalain voimaantulon myötä vuoden 2024 alussa oli jo märkä rätti yrittäjien kasvoille, ja uusi maksuasetus näyttäisi nostavan suurinta osaa kuluista vielä entisestään. Nyt ei olla tässä kehityksessä kestävällä pohjalla, toteaa erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

Verrattuna aikaan ennen Soteri-rekisteriä esimerkiksi toiminimiyrittäjän aloitusmaksu on noussut yksinkertaisesta 290 euron ilmoitusmaksusta yli 1000 euron kokonaiskustannukseksi. Aloittavan yrittäjän maksut ovat siis yli 3,5 kertaa kalliimmat kuin vielä pari vuotta sitten.

– Toivomme päättäjien huomioivan maksujen kehityksen suhteessa yrityksien kulu- ja tulorakenteeseen. On todella lyhytnäköistä ja käsittämätöntä, jos tässä ajassa pakollisella Soteri-rekisteröinnillä ja sen maksuilla estetään pahimmillaan uusien yrityksien syntyminen tai kasvu, AKYn hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää painottaa.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli Soteri-rekisterin maksujen kehitys uhkana yritystoiminnalle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Akava julkisti syksyllä uuden organisaation ja päivitetyt tehtäväalueet. Kasvuyrittäjyys on edelleen Akavan agendalla, mutta muu akavalaisen ja korkeakoulutettujen yrittäjyyden edistäminen ja edunvalvonta siirtyvät entistä vahvemmin AKYn harteille. AKYn hallitus tulee vuoden 2026 alussa päivittämään järjestön strategian työnjaon muutokset huomioiden. AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää katsoo tämän olevan mahdollisuus nostaa akavalainen yrittäjyys entistäkin vahvempaan asemaan.

Lisäksi AKYn hallitus on päättänyt jatkossa AKY kantaa vastuun Akavan yrittäjäpalkinnon jakamisesta. Uudistunut palkinto tullaan jakamaan ensimmäistä kertaa kesällä 2027 järjestettävässä Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumassa, joka kokoaa yhteen akavalaiset yrittäjyyden ammattilaiset. Palkintoprosessin yksityiskohdista ja hakukriteereistä tiedotetaan keväällä 2026.

Jatkossakin AKY pitää fokuksen korkeakoulutettujen yrittäjien kannalta olennaisissa teemoissa, kuten osaamisen jatkuvassa kehittämisessä, verkostoitumismahdollisuuksissa ja yrittäjien edunvalvonnassa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä akavalaisten liittojen, Akavan ja Suomen Yrittäjien kanssa, jotta korkeakoulutettujen yrittäjien ääni kuuluu vahvana niin päätöksenteossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Vanha suomalainen sananlasku ”Yhdessä olemme enemmän” kiteyttää AKYn tulevaisuuden suunnan.

Kuvassa vasemmalta Mika Uusi-Pietilä, Katja Vähäkangas, varapuheenjohtaja Emilia Vuolle, pääsihteeri Martti Kivioja, Petra Bedda, Iiris Adenius ja Heta Piirto, edessä puheenjohtaja Timo Saranpää ja varapuheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Joonas Kopra, Ian Mac Eochagáin sekä Maarit Paldán.

Artikkeli AKY ottaa vahvemman roolin akavalaisen yrittäjyyden edunvalvojana julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Kilpailutusmateriaalista käy ilmi Kelan jo aiemmin julkistamat uudistukset: Tulevassa hankinnassa palveluntuottajien valinta tehdään jatkossa halvimman hinnan perusteella, eikä terapeutin koulutusta ja kokemusta oteta huomioon laatutekijöinä. Kela ei myöskään huomioi ennen sopimuskauden alkua käytyjä täydennyskoulutuksia muuta kuin silloin, jos ne osuvat juuri sopimuskautta edeltävälle vuodelle. Näin ollen Kelan tulkinnan mukaan aiemmin käyty koulutus ja osaaminen eivät ole merkityksellisiä asioita palveluntuottajia valittaessa.

Kelan mukaan laatu on kirjoitettu sisään uuteen palvelukuvaukseen. Siinä laatua kuvataan hyvän kuntoutuskäytännön ja asiakaslähtöisyyden kautta. Tämän lisäksi Kela asettaa vaatimuksia palveluntuottajille sopimuskauden aikaisen täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja mentoroinnin suhteen. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan on esimerkiksi huolehdittava, että jokainen kuntoutusta toteuttava käy täydennyskoulutusta vähintään yhden opintopisteen verran vuotta kohden. Liittojen mielestä tämä sopimuskauden aikainen täydennyskoulutusvaatimus kohtelee varsin epätasa-arvoisesti eri kuntoutusmuotoja ja eri täydennyskoulutushistorian ja työkokemuksen omaavia palveluntuottajia. Myös työnohjaus- ja mentorointivaateet kohtelevat kuntoutusmuotoja ja näin ollen myös asiakkaita luonnoksissa eriarvoisesti.

Uusi kilometrikorvausmalli puolestaan tulee pienentämään lähes poikkeuksetta palveluntuottajien saamaa korvausta kaiken pituisilla matkoilla.

Ryhmäterapiat omana kuntoutusmuotona päättyvät, mutta ryhmäkäyntejä voi toteuttaa yksilöterapian sisällä. Ryhmäkäynneistä maksettava korvaus ei kuitenkaan riittävästi kata käyntien järjestelystä, suunnittelusta, totutuksesta sekä kirjaamisesta aiheutuvaa sidoksista työtä.

Palveluntuottajien täytyy huomioida tarjouksia antaessaan myös uudenlainen hinnoittelumalli sekä sen kustannusvaikutukset oman toiminnan kannalta. Hinnoittelumalli suosii AKY:n liittojen tulkinnan mukaan vastaanottokäynteinä tehtäviä 45 minuutin käyntejä. Matkakustannusten korvaukset eivät kata matka-aikoja, jotka lähellekin matkustaessa saattavat varsinkin kaupunkialueilla olla merkittäviä. Näiden hinnoittelumuutosten seurauksena riskinä voi olla, että syrjäseutujen kuntoutus tulee vähenemään, tai sitä toteutetaan pääsiassa etäyhteyksien välityksellä. Tässä voi syntyä asetelma, jossa asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Myös etäkäynneistä tulee palveluntuottajalle kuluja, koska käytännössä suurin osa niistä toteutetaan toimipisteestä käsin ja lisäksi tietoturvallisen etävälineistön ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Niistä kuitenkin korvataan vähemmän kuin muista käynneistä.

Pelkällä hinnalla kilpailu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokeneet ja koulutetut yksinyrittäjät ja pienet yritykset jäävät ilman sopimusta, koska laatu ja osaaminen jäävät hankinnan painotuksista pois.

AKYn liitot ovat huolissaan siitä, että asiakkaiden tarvitsemaa erityisosaamista ei olekaan enää muuttuvan uuden kilpailutuksen seurauksena tarjolla. Edellisessä kilpailutuksessa, jossa laatua arvotettiin 20 % ja hintaa 80 %, tapahtui mm. asiakkaiden tarvitseman erityisosaamisen huomattava väheneminen ja jouduttiin tekemään täydentäviä hankintoja. Nyt näyttää, että edellisen kilpailutuksen kokemukset on unohdettu ja Kela haluaa kokeilla uudelleen samaa.

AKYn liittojen vaikutustyö jatkuu Kelan suuntaan. Lisäksi järjestämme jäsenillemme koulutusta kustannuslaskentaan ja Kelan uuden hinnoittelumallin käytännön vaikutuksiin sekä tarjoamme jäsenpalvelua kaikkiin kilpailutusta koskeviin kysymyksiin.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli KELA kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomessa toimii yli 250 000 toiminimiyrittäjää, jotka maksavat veronsa, hoitavat vastuunsa ja pitävät talouden rattaita pyörimässä. Positiivinen luottorekisteri asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja tekee ihmisistä luottokelvottomia, vaikka heillä olisi säännölliset tulot.

Yhteiskunnan rakenteet eivät pysy työn murroksen tahdissa. Samaan aikaan kun valtio, työelämä ja politiikka kannustavat yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen, luodaan taustajärjestelmiä, jotka kohtelevat yrittäjiä kuin heitä ei olisi olemassakaan. Rekisteriin kerätään automaattisesti tiedot palkkatuloista ja sosiaalietuuksista, mutta ei toiminimiyrittäjän liiketuloista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rekisterissä heidän tulonsa näyttävät nollaa.

Syntyy absurdi tilanne: henkilö, jolla on säännöllisiä toimeksiantoja ja vuosittain vakaa liikevaihto, ei saa verkkokaupasta osamaksupäätöstä tai luottokorttia, koska automatiikka ei näe hänen tulojaan. Ihminen ei kelpaa järjestelmälle, koska järjestelmä ei ymmärrä ihmistä.

Viranomaiset ovat todenneet ongelman – ja toivoneet, että yrittäjät toimittaisivat lisätietoja manuaalisesti. Todellisuudessa tämä ei useinkaan onnistu. Luotonantajien prosessit perustuvat yhä useammin automatisointiin, jossa ei ole tilaa lisäselvityksille. Jos luottopäätöksen tekee botti, ei hakemuslomakkeessa ole kohtaa ”selitä tulosi omin sanoin”.

Yrittäjiltä odotetaan ketteryyttä, riskinottoa ja innovatiivisuutta. Vastineeksi he ansaitsevat rakenteita, jotka tukevat eikä estä heidän toimintaansa. Nykyinen positiivinen luottorekisteri on esimerkki hallinnollisesta ajattelemattomuudesta, jossa järjestelmän logiikka ajaa ihmisten arjen ohi.

Korjaukset tehtävä nyt – ei vasta vuosien päästä

On päivänselvää, että järjestelmää on täydennettävä. Tulorekisterin tiedot tulee laajentaa kattamaan myös toiminimiyrittäjien ja apurahansaajien tulot. Tämä ei ole mahdoton tehtävä – apurahat ilmoitetaan jo nyt verottajalle ja toiminimien tulot näkyvät veroilmoituksessa. Kyse on vain tahdosta ja aikataulusta.

Poliitikkojen ja viranomaisten on tartuttava tähän todelliseen epäkohtaan ja päivitettävä positiivista luottorekisteriä niin, että se kattaa myös muut tulomuodot. On täysin normaalia, että uusi järjestelmä vaatii käyttöönoton jälkeen korjauksia – ja tässä tapauksessa ne ovat tarpeen viipymättä, eivät vasta seuraavalla hallituskaudella.

Miia Ijäs-Idrobo, Tieteentekijöiden erityisasiantuntija
miia.ijas@tieteentekijat.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Miia Ijäs-Idrobon blogi Positiivinen luottorekisteri on kaikkea muuta kuin positiivinen – Tieteentekijät

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Positiivinen luottorekisteri syrjii toiminimiyrittäjiä julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa eri tulomuotojen huomioon ottaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisessä. Tällä hetkellä samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana työskentelevä ei voi hyödyntää kaikkia tulojaan työttömyysvakuutuksessa. Yhdistelmävakuutuksen avulla palkansaaja voisi yhdistää työttömyysturvassa mahdollisia yritystoiminnan tulojaan ja näin vakuuttautua tulojenmenetykseltä nykyistä laajemmin. Samoin yrittäjä, joka saa myös palkkatuloja, voisi ottaa ne huomioon ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteita määriteltäessä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka työskentelevät samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa työttömäksi joutuneen on pitänyt työssä ollessaan täyttää ns. työssäoloehto. Tämä tarkoittaa sitä, että ansioita on pitänyt tietyllä ajanjaksolla kertyä riittävä määrä. Myös ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella. Jos näitä ansioita on kertynyt vain yhdestä tai useammasta palkkatyöstä tai vain yrittäjätoiminnasta, asiassa ei ole ongelmaa: tulot lasketaan yhteen ja päivärahan suuruus määräytyy sen mukaisesti. Ns. monityöllisten (palkansaaja ja yrittäjä samanaikaisesti) tilanne ei olekaan näin yksinkertainen. Toinen tulolaji jää huomioimatta ja päiväraha pienemmäksi kuin olisi oikeutettua.

STM:ssä valmisteltu malli tarkoittaa lopulta varsin vähäisiä lainsäädäntömuutoksia. Käytännössä se yhtenäistää palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdon ja mahdollistaa yhtäaikaisen palkka- ja yrittäjätulon vakuuttamisen lähes nykyisin ehdoin. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkkaa tietoa yrittäjätulo-osuuden vakuuttamisen hinnasta, mutta oletus on, että se mukailee nykyistä tasoa. Palkkatulon osalta kassan jäsenmaksu pysyy nykyisenä.

Todennäköisen ehdotuksen mukaan kukin työttömyyskassa voisi itse päättää tarjoaako se jäsenilleen yhdistelmävakuutuksen. Yhdistelmävakuutettujen jäsenmaksuissa voi olla työttömyyskassojen välisiä eroja, sillä jäsenmaksu perustuu kunkin työttömyyskassan arvioon jäsenmaksulla rahoitettavasta yhdistelmävakuutuksen yrittäjyysosuuden etuusmenosta ja yhdistelmävakuutuksen toimeenpanosta syntyvistä kustannuksista.

Potentiaalisten yhdistelmävakuutuksen ottajien määristä on tehty lupaavia arvioita, mutta kysynnän määrä on myös kyseenalaistettu. KOKO-kassan vuoden 23 selvityksen mukaan vakuutukselle on laaja tuki. Sen mukaan noin 67 % suomalaisista kannattaa yhdistelmävakuutusta ja lähes 50 % suomalaisista olisi myös kiinnostunut työskentelemään itse yrittäjänä palkkatyönsä ohella, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa.

Eräissä kommenteissa on kannettu huolta järjestämisen haasteista ja kalleudesta, mikäli vakuutettujen kassakohtaiset määrät jäävät alhaisiksi. Haastetta voisi helpottaa, jos Yrittäjäkassa voisi tarjota (pienille) palkansaajakassoille työttömyysturvan yrittäjyysosion, mikäli nämä itse eivät kykene sitä taloudellisesti ja laadullisesti mielekkäästi toteuttamaan.

Hinnan ja kysynnän epävarmuudet eivät kuitenkaan saa olla esteenä yhdistelmävakuutuksen voimaansaattamiselle. Potentiaaliset hyödyt ovat mielestämme suuremmat kuin ne riskit, joita epävarmuuteen sisältyy.

Työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisilla edellytyksillä on keskeinen rooli yhdistelmävakuutuksesta saatavalle hyödylle ja sitä kautta luultavasti myös yhdistelmävakuutuksen kysynnälle. Yritystoiminnan työvoimapoliittinen arviointi voi estää työttömyysturvan maksamisen kokonaan, jolloin yhdistelmävakuutuksestakaan ei näissä tapauksissa ole hyötyä. Työvoimapoliittisen arvioinnin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta sekä viestintää vakuutettujen suuntaan on edelleen tarpeen parantaa.

Valitettavasti sekä työnantaja- että yksinyrittäjien määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Kaikki mahdolliset yrittäjyyteen kannustavat keinot onkin otettava käyttöön. Hyvin toimiva, kannustava yhdistelmävakuutus voi olla eräs niistä. AKY – Akavalaiset yrittäjät kannattaa lämpimästi yhdistelmävakuutuksen viemistä lainsäädäntöön. Saatetaan vihdoinkin työttömyysturva muuttuneen työelämän edellyttämälle tasolle.

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Martti Kivioja, pääsihteeri
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
martti.kivioja@tek.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus on vihdoinkin saatava käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.