– Kelan vaatimukset palveluntuottajia kohtaan kasvavat vuosi vuodelta, kun taas samaan aikaan Kelan korvaukset palveluntuottajille pienenevät. Kela myös muuttaa hankintojen ehtoja, luopuu laadusta hankintojen kriteerinä ja pienentää korvauksia matkustamisesta. Kela ottaa tietoisen riskin, että kokeneimmat ja osaavimmat palveluntuottajat jäävät hankinnoista pois, arvioi Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Myös monet hyvinvointialueet ovat alkaneet vaatia Luotettava Kumppani -palvelun käyttöä omissa hankinnoissaan. Kela perustelee omaa toimintaansa myös hyvinvointialueiden esimerkillä.

– On erikoista, että julkisrahoitteiset suuret toimijat, joilla on isoin vastuu sote-palveluiden ja kuntoutuksen järjestämisestä, eivät lainkaan ymmärrä, mikä osuus pienyrittäjillä on palveluiden toteuttamisen kokonaisuudessa. Kelalla sentään on vuosikymmenien kokemus pienyrittäjien kanssa toimimisesta, joten miksi se seuraa toisen toimijan huonoa esimerkkiä, kummastelee asiantuntija Sara Kiskola Toimintaterapeuttiliitosta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry ihmettelee myös sitä, että Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tällä hetkellä tunnu löytyvän vaihtoehtoja. Palvelun käyttömaksu voi muodostua kohtuuttoman suureksi pienyrittäjälle, joka osallistuu ehkä yhteen tai kahteen kilpailutukseen vuodessa, eikä välttämättä tule edes valituksi palveluntuottajaksi. Vaikka AKY onkin neuvotellut pienen alennuksen palvelun käytön aloitusmaksusta jäsenilleen, se silti paheksuu hyvinvointialueiden hankintayksiköiden ja Kelan linjauksia siitä, että juuri tämän palvelun käyttö olisi ainoa vaihtoehto palveluntuottajille.

– Satojen eurojen vuosikustannus jonkun pakollisen palvelun käytöstä on pienyrittäjälle iso raha. Samat asiakirjat pitäisi voida halutessaan toimittaa hankintayksikköön myös itse ilman välikäsiä, esittää erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

AKYn mukaan palvelu soveltuisi paljon paremmin esimerkiksi rakennusfirmojen tai ylipäätään isojen toimijoiden käyttöön kuin sote-alan pienyrittäjille.

– On suoranaista laiskuutta hankintayksiköiltä, jos ne hankintojen ehdoissa käyttävät samoja vaatimuksia sekä kuntoutus- tai psykologipalveluita tuottavilta yksinyrittäjiltä kuin satoja miljoonia suuremmissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi kohtuuttomat, jopa miljoonan euron vastuuvakuutusten vaatimukset eivät ole missään linjassa ostetun palvelun kokoluokkaan nähden saatikka siihen, minkä suuruisia vahinkoja kalustolle tai laitteille kuntoutus- tai psykologipalveluissa voidaan ylipäätään aiheuttaa, paaluttaa puolestaan Psykologiliiton erityisasiantuntija Katja Vähäkangas.

Perusteluja ylisuurille vastuuvakuutuksille tai Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tunnu palveluiden ostajilta löytyvän. Ostajalla on toki oikeus asettaa hankinnoilleen ehtoja, mutta hankintalain mukaan myös pienyrittäjillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, joten tällaiset ehdot voivat olla heidät poissulkevia, ja siten hankintalain vastaisia.

– Sote-hankintojen osalta olisi tärkeää käydä markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa. Akavalaisissa liitoissa on erittäin hyvä ymmärrys yrittäjien tilanteesta ja toiveista, joten liittojen osaamista ja tietämystä tulisi hyödyntää nykyistä paljon enemmän. On myös tärkeää, että liittojen ehdotukset huomioidaan ja yhteistyö on aitoa, toteaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Kelan ja hyvinvointialueiden ehdot hankinnoissa ovat kohtuuttomia julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Valtioneuvosto julkaisee tietoja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksista asteittain vuodesta 2025 lähtien tavoitteena saada kokonaisuus valmiiksi vuoteen 2026 mennessä. Sosiaalipalveluiden osalta hanke etenee myöhemmin. Yhdenmukaisesti määritettyjen yksikkökustannusten pitäisi edistää erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden tuotantotapojen vertailtavuutta.

Hankkeessa pyritään erittelemään julkisen palveluntuotannon osalta sen järjestämisen ja tuottamisen kuluja. Vertailua tullaan tekemään hyvinvointialueiden kesken sekä niiden sisällä erityyppisten palveluiden tuottamistapojen välillä kuin myös julkisen ja yksityisen tuottamisen kustannusten kesken. Tilaisuudessa ei avattu tarkemmin mistä nyt esitetyt tiedossa olevat kustannukset koostuvat. Tilausuudessa todettiin myös, että julkisen ja yksityisen tuottajan yksikkökustannukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta vertailu on kuitenkin tarkoitus mahdollistaa. Jonkinlaisena huolena voidaan siis nyt pitää sitä, että esitetäänkin esimerkiksi keskiarvohintoja, joissa vaihteluväli alueen sisällä tai alueittain voi olla hyvinkin suurta.

Myös yksityissektori on jo pidempään toivonut julkisen palveluntuotannon kulujen läpinäkyväksi tekemistä, jotta esimerkiksi palveluntuotannon kustannusvertailua voidaan tehdä. Palvelusetelien arvon määrittämisessä, erityyppisissä kilpailutuksissa ja ostopalveluissa palvelun tuotannon kustannukset ovat jatkuvasti läsnä.

Kustannustehokkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää oikeaa tietoa

Yhteiskunnassa on tällä hetkellä huutava tarve kustannusvertailuille ja kulujen selvittämiselle. On varmasti perusteltua tutkia mistä kansalaisille tuotettava palvelu on milloinkin kustannustehokkainta ja vaikuttavinta hankkia tai tuottaa. Palveluiden ja toiminnan kehittämisessä on välttämätöntä ymmärtää siihen liittyvät kustannukset. Yksikkökustannushanke varmasti vähentää myös vastakkainasettelua, jota julkisen ja yksityisen välille on valitettavasti syntynyt.

Vuoden 2025 aikana on siis odotettavissa paljon uutta tietoa ja sen ohjaava vaikutus heijastunee kaikille, niin tuottajille kuin käyttäjille. Odotamme suoritekohtaisten kustannustietojen sisältävän kaikki suorat ja epäsuorat kustannukset (muuttuvat ja kiinteät), muutoin hanke ei voi saavuttaa tavoitteitaan.

Kyseisen tilaisuuden tallenteen löydät täältä https://video.valtioneuvosto.fi/fi/v/vm-stm-131224

Lisätietoa löytyy myös täältä: https://thl.fi/-/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-yksikkokustannukset-tarjoavat-arvokasta-tietoa-hyvinvointialueiden-ja-valtioneuvoston-tiedolla-johtamiseen

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 18 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Artikkeli Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannushanke etenee, vaikkakin hitaasti julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.