Suomen menestyksen kannalta on oleellista, että meillä on erityisesti kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, sillä vain kasvava yritys voi tarjota lisää työpaikkoja. Suomalaisten yritysten kasvu ja kansainvälistyminen tulisi asettaa elinkeinopolitiikan päätavoitteiden joukkoon. Pelkkä halu päästä markkinoille ja kasvaa ei kuitenkaan riitä, ellei ole kilpailukykyistä vietävää, ja siksi panostuksia TKI-toimintaan tulee lisätä. Tukemalla yritysten oman pääoman kerryttämistä ja taseen vahvistamista luodaan edellytykset kasvuyrittäjyydelle.

Yksityishenkilöiden rahastotyyppiset sijoitukset osaksi kasvurahoituksen ratkaisua

Keinoina yksityisen rahan tehokkaammaksi kanavoitumiseksi kasvuyrityssijoituksiin on toisaalta yleisen kasvuyrityssijoitusten houkuttelevuuden parantaminen ja toisaalta kanavien luominen yksityisen rahan ja kasvuyritysten kohtaamiseksi.

Jos halutaan uusien yritysten synnyttävän Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa, pääomasijoitusten tekeminen alkaviin yrityksiin on tehtävä helpoksi ja houkuttelevaksi myös yksityishenkilöille. Nykyisellään pääomasijoitustoimintaan osallistumien on mahdollista vain suurilla summilla, mikä sulkee ison osan asiasta kiinnostuneita pois.

Markkinoilta puuttuu mekanismi, jonka kautta yksityishenkilö voisi sijoittaa joko pienempinä kertasijoituksina tai jatkuvana sijoittamismuotona ns. normaalien sijoitusrahastojen tapaan ”instrumenttiin”, josta ohjataan rahat ammattimaisesti startup- ja kasvuyrityksiin sijoituksia tekeville toimijoille. Instrumentilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi jo olemassa olevan suuremman pääomasijoitustoimintaa harjoittavan toimijan hallinnoimia rahastoja, joista piensijoittajat saisivat sijoitustaan vastaan pieniä osuuksia. Nykyinen lainsäädäntö estää tämän.

Pienistä puroista kertyy merkittävä pääomavirta sijoitettavaksi alkuvaiheen yrityksiin ja sitä kautta toimeentulomahdollisuuksien luomiseen lukuisille ihmisille.

Lisätietoa

Mika Uusi-Pietilä, AKY – Akavalaiset yrittäjät hallituksen jäsen, mika.uusi-pietila@minutor.fi, p. 0400 505 386

Martti Kivioja, AKY – Akavalaiset yrittäjät pääsihteeri, martti.kivioja@tek.fi, p. 0400 519 214

Artikkeli Alkuvaiheen yritykset tarvitsevat lisää yksityistä pääomaa julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.

Yhä useammat korkeakoulutetut työskentelevät palkkatyön rinnalla sivutoimisesti yrittäjinä. Selvitysten mukaan yrittäjän korkeakoulutus parantaa yrityksen arvontuotantoa. Kansantalous ja työllisyys saisivat lisäbuustia korkeakoulutettujen sivutoimisen yrittäjyyden kasvusta.

Voisimmeko tulevassa YEL-ratkaisussa päättää, että päätoiminen työntekijä, jonka TyEL-taso on riittävän korkea, saisi vapautuksen YEL-velvollisuudesta YEL:n alarajaa korkeammasta yrittäjätulosta määrättyyn vuosituloon saakka? Vaadittavan TyEL-tason alarajan ja YEL-vapautuksen ylärajan jätän päättäjien harkintaan.

Taloutemme laahaus huutaa uusia ratkaisuja. Vanhat eivät ole purreet enää vuosiin. Ehdotuksemme ei yksin riitä, mutta voisi olla osa Suomen uuden nousun pelikirjaa. Synnytettävä uusi taloudellinen toimeliaisuus olisi meidän kaikkien voitto

Timo Saranpää
puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Artikkeli Sivutoimista yrittäjyyttä kannattaa tukea myös YEL-ratkaisulla julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

AKY – Akavalaiset yrittäjät lausui aiemmin syksyllä valtioneuvoston asetusta Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026. Jo nykyisellään palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja palveluyksikön rekisteröinti on kallista ammatinharjoittajan saatikka yksin tai kaksin perustettavan osakeyhtiön näkökulmasta. Yritystoimintansa aloittavan palveluntuottajan ”peruspakettiin” kuuluu palveluntuottajaksi rekisteröinti sekä palveluyksikön rekisteröinti, joka sisältää yhden palvelupisteen.

Hinta on aloittavan yrittäjän näkökulmasta korkea, vaikka nykyisiin hintoihin palveluntuottajaksi ja palveluyksikön rekisteröintiin ei suunnitella merkittävää muutosta.

– Pidämme soteri-maksujen korkeaa tasoa ja yleistä nousua epätoivottavana ja olemme esittäneet maksujen porrastusta aloittavien ja pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, toteaa Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kirsi Wikman.

Nykyään on varsin harvinaista, että palveluntuottaja toimisi vain yhdessä palvelupisteessä. Palvelualueet ovat laajentuneet hyvinvointialueiden aloitettua, ja pienyrittäjä kiertää monissa eri palvelupisteissä joko alihankkijana tai omien hankintasopimusten pohjalta.

– Maksuasetuksessa palvelupisteiden lisäämisen hinta on noussut yli 20 prosenttia, mitä ei voida pitää kohtuullisena korotuksena, huomauttaa toiminnanjohtaja Heta Piirto Suomen Puheterapeuttiliitosta.

– Jos esitettyä hintaa vertaa nykyisiin Valviran maksuihin, joissa yhdellä kiinteällä maksulla sai palveluyksikköön viisi palvelupistettä, niin uuden maksuasetuksen mukaan saman kokonaisuuden hinta on yli 60 prosenttia kalliimpi. Tämä on kohtuutonta, Heta Piirto jatkaa.

Nykyisiin AVIn hintoihin verrattuna myös muita olennaisia muutoksia koskevat hinnat nousevat merkittävästi. Lisäksi on ylipäänsä epäselvää, mitä muut olennaiset muutokset ovat.

– Vastavalmistuneille yrittämisen aloittaminen esitetyillä rekisteröintimaksujen korotuksilla on erittäin suuri ponnistus huomioon ottaen, että rekisteröintimaksut syntyvät ennen yritystoiminnan varsinaista aloittamista, huomauttaa erityisasiantuntija Katja Vähäkangas Suomen Psykologiliitosta.

Koko Soteri-rekisterin käyttöönotto on ollut yksinyrittäjille erittäin suuri muutos. Tilannetta ovat vaikeuttaneet rekisterin keskeneräisyys, hakemusten ruuhkautuminen ja tilapäisen sääntelyn lainsäädännön muutokset kesken kaiken.

– Maksujen roima nosto uuden valvontalain voimaantulon myötä vuoden 2024 alussa oli jo märkä rätti yrittäjien kasvoille, ja uusi maksuasetus näyttäisi nostavan suurinta osaa kuluista vielä entisestään. Nyt ei olla tässä kehityksessä kestävällä pohjalla, toteaa erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

Verrattuna aikaan ennen Soteri-rekisteriä esimerkiksi toiminimiyrittäjän aloitusmaksu on noussut yksinkertaisesta 290 euron ilmoitusmaksusta yli 1000 euron kokonaiskustannukseksi. Aloittavan yrittäjän maksut ovat siis yli 3,5 kertaa kalliimmat kuin vielä pari vuotta sitten.

– Toivomme päättäjien huomioivan maksujen kehityksen suhteessa yrityksien kulu- ja tulorakenteeseen. On todella lyhytnäköistä ja käsittämätöntä, jos tässä ajassa pakollisella Soteri-rekisteröinnillä ja sen maksuilla estetään pahimmillaan uusien yrityksien syntyminen tai kasvu, AKYn hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää painottaa.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kirsi.wikman@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli Soteri-rekisterin maksujen kehitys uhkana yritystoiminnalle julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Akava julkisti syksyllä uuden organisaation ja päivitetyt tehtäväalueet. Kasvuyrittäjyys on edelleen Akavan agendalla, mutta muu akavalaisen ja korkeakoulutettujen yrittäjyyden edistäminen ja edunvalvonta siirtyvät entistä vahvemmin AKYn harteille. AKYn hallitus tulee vuoden 2026 alussa päivittämään järjestön strategian työnjaon muutokset huomioiden. AKYn puheenjohtaja Timo Saranpää katsoo tämän olevan mahdollisuus nostaa akavalainen yrittäjyys entistäkin vahvempaan asemaan.

Lisäksi AKYn hallitus on päättänyt jatkossa AKY kantaa vastuun Akavan yrittäjäpalkinnon jakamisesta. Uudistunut palkinto tullaan jakamaan ensimmäistä kertaa kesällä 2027 järjestettävässä Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumassa, joka kokoaa yhteen akavalaiset yrittäjyyden ammattilaiset. Palkintoprosessin yksityiskohdista ja hakukriteereistä tiedotetaan keväällä 2026.

Jatkossakin AKY pitää fokuksen korkeakoulutettujen yrittäjien kannalta olennaisissa teemoissa, kuten osaamisen jatkuvassa kehittämisessä, verkostoitumismahdollisuuksissa ja yrittäjien edunvalvonnassa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä akavalaisten liittojen, Akavan ja Suomen Yrittäjien kanssa, jotta korkeakoulutettujen yrittäjien ääni kuuluu vahvana niin päätöksenteossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Vanha suomalainen sananlasku ”Yhdessä olemme enemmän” kiteyttää AKYn tulevaisuuden suunnan.

Kuvassa vasemmalta Mika Uusi-Pietilä, Katja Vähäkangas, varapuheenjohtaja Emilia Vuolle, pääsihteeri Martti Kivioja, Petra Bedda, Iiris Adenius ja Heta Piirto, edessä puheenjohtaja Timo Saranpää ja varapuheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Joonas Kopra, Ian Mac Eochagáin sekä Maarit Paldán.

Artikkeli AKY ottaa vahvemman roolin akavalaisen yrittäjyyden edunvalvojana julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Kilpailutusmateriaalista käy ilmi Kelan jo aiemmin julkistamat uudistukset: Tulevassa hankinnassa palveluntuottajien valinta tehdään jatkossa halvimman hinnan perusteella, eikä terapeutin koulutusta ja kokemusta oteta huomioon laatutekijöinä. Kela ei myöskään huomioi ennen sopimuskauden alkua käytyjä täydennyskoulutuksia muuta kuin silloin, jos ne osuvat juuri sopimuskautta edeltävälle vuodelle. Näin ollen Kelan tulkinnan mukaan aiemmin käyty koulutus ja osaaminen eivät ole merkityksellisiä asioita palveluntuottajia valittaessa.

Kelan mukaan laatu on kirjoitettu sisään uuteen palvelukuvaukseen. Siinä laatua kuvataan hyvän kuntoutuskäytännön ja asiakaslähtöisyyden kautta. Tämän lisäksi Kela asettaa vaatimuksia palveluntuottajille sopimuskauden aikaisen täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja mentoroinnin suhteen. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan on esimerkiksi huolehdittava, että jokainen kuntoutusta toteuttava käy täydennyskoulutusta vähintään yhden opintopisteen verran vuotta kohden. Liittojen mielestä tämä sopimuskauden aikainen täydennyskoulutusvaatimus kohtelee varsin epätasa-arvoisesti eri kuntoutusmuotoja ja eri täydennyskoulutushistorian ja työkokemuksen omaavia palveluntuottajia. Myös työnohjaus- ja mentorointivaateet kohtelevat kuntoutusmuotoja ja näin ollen myös asiakkaita luonnoksissa eriarvoisesti.

Uusi kilometrikorvausmalli puolestaan tulee pienentämään lähes poikkeuksetta palveluntuottajien saamaa korvausta kaiken pituisilla matkoilla.

Ryhmäterapiat omana kuntoutusmuotona päättyvät, mutta ryhmäkäyntejä voi toteuttaa yksilöterapian sisällä. Ryhmäkäynneistä maksettava korvaus ei kuitenkaan riittävästi kata käyntien järjestelystä, suunnittelusta, totutuksesta sekä kirjaamisesta aiheutuvaa sidoksista työtä.

Palveluntuottajien täytyy huomioida tarjouksia antaessaan myös uudenlainen hinnoittelumalli sekä sen kustannusvaikutukset oman toiminnan kannalta. Hinnoittelumalli suosii AKY:n liittojen tulkinnan mukaan vastaanottokäynteinä tehtäviä 45 minuutin käyntejä. Matkakustannusten korvaukset eivät kata matka-aikoja, jotka lähellekin matkustaessa saattavat varsinkin kaupunkialueilla olla merkittäviä. Näiden hinnoittelumuutosten seurauksena riskinä voi olla, että syrjäseutujen kuntoutus tulee vähenemään, tai sitä toteutetaan pääsiassa etäyhteyksien välityksellä. Tässä voi syntyä asetelma, jossa asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Myös etäkäynneistä tulee palveluntuottajalle kuluja, koska käytännössä suurin osa niistä toteutetaan toimipisteestä käsin ja lisäksi tietoturvallisen etävälineistön ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Niistä kuitenkin korvataan vähemmän kuin muista käynneistä.

Pelkällä hinnalla kilpailu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokeneet ja koulutetut yksinyrittäjät ja pienet yritykset jäävät ilman sopimusta, koska laatu ja osaaminen jäävät hankinnan painotuksista pois.

AKYn liitot ovat huolissaan siitä, että asiakkaiden tarvitsemaa erityisosaamista ei olekaan enää muuttuvan uuden kilpailutuksen seurauksena tarjolla. Edellisessä kilpailutuksessa, jossa laatua arvotettiin 20 % ja hintaa 80 %, tapahtui mm. asiakkaiden tarvitseman erityisosaamisen huomattava väheneminen ja jouduttiin tekemään täydentäviä hankintoja. Nyt näyttää, että edellisen kilpailutuksen kokemukset on unohdettu ja Kela haluaa kokeilla uudelleen samaa.

AKYn liittojen vaikutustyö jatkuu Kelan suuntaan. Lisäksi järjestämme jäsenillemme koulutusta kustannuslaskentaan ja Kelan uuden hinnoittelumallin käytännön vaikutuksiin sekä tarjoamme jäsenpalvelua kaikkiin kilpailutusta koskeviin kysymyksiin.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi  

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli KELA kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Suomessa toimii yli 250 000 toiminimiyrittäjää, jotka maksavat veronsa, hoitavat vastuunsa ja pitävät talouden rattaita pyörimässä. Positiivinen luottorekisteri asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja tekee ihmisistä luottokelvottomia, vaikka heillä olisi säännölliset tulot.

Yhteiskunnan rakenteet eivät pysy työn murroksen tahdissa. Samaan aikaan kun valtio, työelämä ja politiikka kannustavat yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen, luodaan taustajärjestelmiä, jotka kohtelevat yrittäjiä kuin heitä ei olisi olemassakaan. Rekisteriin kerätään automaattisesti tiedot palkkatuloista ja sosiaalietuuksista, mutta ei toiminimiyrittäjän liiketuloista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rekisterissä heidän tulonsa näyttävät nollaa.

Syntyy absurdi tilanne: henkilö, jolla on säännöllisiä toimeksiantoja ja vuosittain vakaa liikevaihto, ei saa verkkokaupasta osamaksupäätöstä tai luottokorttia, koska automatiikka ei näe hänen tulojaan. Ihminen ei kelpaa järjestelmälle, koska järjestelmä ei ymmärrä ihmistä.

Viranomaiset ovat todenneet ongelman – ja toivoneet, että yrittäjät toimittaisivat lisätietoja manuaalisesti. Todellisuudessa tämä ei useinkaan onnistu. Luotonantajien prosessit perustuvat yhä useammin automatisointiin, jossa ei ole tilaa lisäselvityksille. Jos luottopäätöksen tekee botti, ei hakemuslomakkeessa ole kohtaa ”selitä tulosi omin sanoin”.

Yrittäjiltä odotetaan ketteryyttä, riskinottoa ja innovatiivisuutta. Vastineeksi he ansaitsevat rakenteita, jotka tukevat eikä estä heidän toimintaansa. Nykyinen positiivinen luottorekisteri on esimerkki hallinnollisesta ajattelemattomuudesta, jossa järjestelmän logiikka ajaa ihmisten arjen ohi.

Korjaukset tehtävä nyt – ei vasta vuosien päästä

On päivänselvää, että järjestelmää on täydennettävä. Tulorekisterin tiedot tulee laajentaa kattamaan myös toiminimiyrittäjien ja apurahansaajien tulot. Tämä ei ole mahdoton tehtävä – apurahat ilmoitetaan jo nyt verottajalle ja toiminimien tulot näkyvät veroilmoituksessa. Kyse on vain tahdosta ja aikataulusta.

Poliitikkojen ja viranomaisten on tartuttava tähän todelliseen epäkohtaan ja päivitettävä positiivista luottorekisteriä niin, että se kattaa myös muut tulomuodot. On täysin normaalia, että uusi järjestelmä vaatii käyttöönoton jälkeen korjauksia – ja tässä tapauksessa ne ovat tarpeen viipymättä, eivät vasta seuraavalla hallituskaudella.

Miia Ijäs-Idrobo, Tieteentekijöiden erityisasiantuntija
miia.ijas@tieteentekijat.fi

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Miia Ijäs-Idrobon blogi Positiivinen luottorekisteri on kaikkea muuta kuin positiivinen – Tieteentekijät

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Positiivinen luottorekisteri syrjii toiminimiyrittäjiä julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa eri tulomuotojen huomioon ottaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisessä. Tällä hetkellä samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana työskentelevä ei voi hyödyntää kaikkia tulojaan työttömyysvakuutuksessa. Yhdistelmävakuutuksen avulla palkansaaja voisi yhdistää työttömyysturvassa mahdollisia yritystoiminnan tulojaan ja näin vakuuttautua tulojenmenetykseltä nykyistä laajemmin. Samoin yrittäjä, joka saa myös palkkatuloja, voisi ottaa ne huomioon ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteita määriteltäessä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka työskentelevät samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa työttömäksi joutuneen on pitänyt työssä ollessaan täyttää ns. työssäoloehto. Tämä tarkoittaa sitä, että ansioita on pitänyt tietyllä ajanjaksolla kertyä riittävä määrä. Myös ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella. Jos näitä ansioita on kertynyt vain yhdestä tai useammasta palkkatyöstä tai vain yrittäjätoiminnasta, asiassa ei ole ongelmaa: tulot lasketaan yhteen ja päivärahan suuruus määräytyy sen mukaisesti. Ns. monityöllisten (palkansaaja ja yrittäjä samanaikaisesti) tilanne ei olekaan näin yksinkertainen. Toinen tulolaji jää huomioimatta ja päiväraha pienemmäksi kuin olisi oikeutettua.

STM:ssä valmisteltu malli tarkoittaa lopulta varsin vähäisiä lainsäädäntömuutoksia. Käytännössä se yhtenäistää palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdon ja mahdollistaa yhtäaikaisen palkka- ja yrittäjätulon vakuuttamisen lähes nykyisin ehdoin. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkkaa tietoa yrittäjätulo-osuuden vakuuttamisen hinnasta, mutta oletus on, että se mukailee nykyistä tasoa. Palkkatulon osalta kassan jäsenmaksu pysyy nykyisenä.

Todennäköisen ehdotuksen mukaan kukin työttömyyskassa voisi itse päättää tarjoaako se jäsenilleen yhdistelmävakuutuksen. Yhdistelmävakuutettujen jäsenmaksuissa voi olla työttömyyskassojen välisiä eroja, sillä jäsenmaksu perustuu kunkin työttömyyskassan arvioon jäsenmaksulla rahoitettavasta yhdistelmävakuutuksen yrittäjyysosuuden etuusmenosta ja yhdistelmävakuutuksen toimeenpanosta syntyvistä kustannuksista.

Potentiaalisten yhdistelmävakuutuksen ottajien määristä on tehty lupaavia arvioita, mutta kysynnän määrä on myös kyseenalaistettu. KOKO-kassan vuoden 23 selvityksen mukaan vakuutukselle on laaja tuki. Sen mukaan noin 67 % suomalaisista kannattaa yhdistelmävakuutusta ja lähes 50 % suomalaisista olisi myös kiinnostunut työskentelemään itse yrittäjänä palkkatyönsä ohella, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa.

Eräissä kommenteissa on kannettu huolta järjestämisen haasteista ja kalleudesta, mikäli vakuutettujen kassakohtaiset määrät jäävät alhaisiksi. Haastetta voisi helpottaa, jos Yrittäjäkassa voisi tarjota (pienille) palkansaajakassoille työttömyysturvan yrittäjyysosion, mikäli nämä itse eivät kykene sitä taloudellisesti ja laadullisesti mielekkäästi toteuttamaan.

Hinnan ja kysynnän epävarmuudet eivät kuitenkaan saa olla esteenä yhdistelmävakuutuksen voimaansaattamiselle. Potentiaaliset hyödyt ovat mielestämme suuremmat kuin ne riskit, joita epävarmuuteen sisältyy.

Työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisilla edellytyksillä on keskeinen rooli yhdistelmävakuutuksesta saatavalle hyödylle ja sitä kautta luultavasti myös yhdistelmävakuutuksen kysynnälle. Yritystoiminnan työvoimapoliittinen arviointi voi estää työttömyysturvan maksamisen kokonaan, jolloin yhdistelmävakuutuksestakaan ei näissä tapauksissa ole hyötyä. Työvoimapoliittisen arvioinnin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta sekä viestintää vakuutettujen suuntaan on edelleen tarpeen parantaa.

Valitettavasti sekä työnantaja- että yksinyrittäjien määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Kaikki mahdolliset yrittäjyyteen kannustavat keinot onkin otettava käyttöön. Hyvin toimiva, kannustava yhdistelmävakuutus voi olla eräs niistä. AKY – Akavalaiset yrittäjät kannattaa lämpimästi yhdistelmävakuutuksen viemistä lainsäädäntöön. Saatetaan vihdoinkin työttömyysturva muuttuneen työelämän edellyttämälle tasolle.

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi

Martti Kivioja, pääsihteeri
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
martti.kivioja@tek.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus on vihdoinkin saatava käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

Yritysunelmat todeksi – Vinkkilista yrittäjyyden alkuun

Muhiiko pöytälaatikossasi yritysidea, mutta et ole varma mistä lähteä liikkeelle? Yritystä perustaessa on syytä muistaa muutama askelmerkki. Pureksimme tärkeimmät neuvot selkeäksi muistilistaksi.

Yrityksen luotsaaminen vaatii näkemystä, sitoutumista ja paljon työtä, mutta itselleen työskenteleminen on myös mielenkiintoista ja palkitsevaa. Aloittavalla yrittäjällä on edessään paljon uutta opittavaa ja selvitettävää. Helpottaaksemme yrittämisen alkumetrejä, teimme muistilistan seikoista, jotka jokaisen yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa ottaa huomioon.

Aloittava yrittäjä, muista nämä

1. Tee liiketoimintasuunnitelma

Ennen kuin hyppäät täysipäiväiseksi yrittäjäksi, kannattaa tehdä liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelman avulla arvioit, onko tuotteellesi tai palvelullesi tarpeeksi kysyntää, eli onko yritysideasi kannattava. Kun sinulla on liiketoimintasuunnitelma, voit hakea starttirahaa ja muuta rahoitusta. Työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun löydät esimerkiksi Oma Yritys-Suomen sivuilta.

2. Kuuntele asiakasta

Asiakasymmärrys on yrityksen menestyksen salaisuus – jotta voit vastata asiakkaidesi tarpeisiin, sinun tulee tuntea heidät kuin omat taskusi. Älä oleta, vaan tutki, kysy ja kuuntele. Potentiaalisilta asiakkailta saatu palaute auttaa luomaan tuotteestasi tai palvelustasi vielä paremman, joten ota kaikki palaute ilolla vastaan.

3. Etsi mentori

Menestystä voi oppia niiltä, jotka ovat jo saavuttaneet sen. Etsi itsellesi sopiva mentori, esimerkiksi kokeneempi yrittäjäystävä, jonka kanssa voit pallotella mielessä pyöriviä kysymyksiä matalalla kynnyksellä. Kokemusten jakaminen ja hyväksi havaitut vinkit ovat kullanarvoisia.

4. Palkkaa kirjanpitäjä

Yrittäjän kannattaa ulkoistaa kaikki ne tehtävät, jotka eivät ole omaa erityisosaamista. Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia, ja moni on sitä mieltä, että hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän paras kaveri. Satsaamalla kirjanpitäjään heti alkuvaiheessa ja ulkoistamalla kirjanpidon ammattilaiselle, säästät aikaa ja hermoja. Kirjanpitäjä tuntee taloushallinnon koukerot ja voi auttaa myös esimerkiksi yrityksen perustamisilmoituksen kanssa.

5. Hanki tarvittavat työvälineet

Tarvitsetko toimitilan vai riittääkö töiden hoitamiseen aluksi pelkkä läppäri, kännykkä ja sähköpostiosoite? Alkuun kiinteisiin kuluihin kannattaa sijoittaa maltillisesti ja satsata vain välttämättömiin työvälineisiin. Uusia on helppo hankkia matkan varrella, tarpeen syntyessä ja kassan kasvaessa.

6. Muista vakuutukset

YEL-vakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus. Se on turvasi yllättävien tilanteiden ja sosiaaliturvan tarpeen varalle. Muista, että YEL-vakuutus tulee ottaa kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan aloittamisesta. Esimerkiksi Työeläkeyhtiö Elosta saat aloittavan yrittäjän alennuksen -22 % ensimmäisen neljän vuoden ajan. Sen lisäksi voit ottaa muitakin vakuutuksia yritystoimintasi turvaksi. Pyri arvioimaan vakuutustarpeesi realistisesti – riskit ja tarpeet vaihtelevat toimialoittain, joten kysy neuvoa muilta saman alan yrittäjiltä tai vakuutusyhtiöstä.

7. Markkinoi ja myy

Markkinointi voi äkkiseltään tuntua turhalta kuluerältä, mutta siihen satsaaminen on itseasiassa menestyksen elinehto. Ilman markkinointia potentiaaliset asiakkaat eivät nimittäin löydä tarjoamaasi. Vaikka ulkoistaisit markkinoinnin, opettele myös itse myymään omaa osaamistasi ja varmista, että yrityksellä on erottuva nimi, tarpeelliset sosiaalisen median tilit käytössä sekä hissipuhe, jolla vakuutat ostajat ja sijoittajat.

8. Verkostoidu aktiivisesti

Yrittäjälle verkostot ovat kullanarvoisia, joten osallistu aktiivisesti tapahtumiin, luo uusia kontakteja ja ylläpidä vanhoja suhteitasi. Verkostoista on iloa monessa tilanteessa – yrittäjäverkostot tarjoavat vertaistukea, tutuilta yritysjohtajilta voit saada arvokkaita vinkkejä työhön ja uskollisimmat asiakkaasi saattavat hyvinkin löytyä vapaa-ajan verkostoistasi.

9. Huolehdi itsestäsi

Yrittäjänä oma energiasi on tärkein voimavarasi. Pidä huoli jaksamisestasi ja ota aikaa myös palautumiselle. Yrittäjyys vaatii usein enemmän ja erilaista panostamista kuin palkkatyö, mutta yrittäjäkin tarvitsee vapaa-aikaa, läheisten seuraa ja rentouttavaa tekemistä.

+1. Osallistu yrittäjäkoulutukseen

Jos kaipaat enemmän tukea ensimmäisiin askeliin yrittäjänä, voit osallistua esimerkiksi TE-palveluiden järjestämään yrittäjäkoulutukseen. Koulutus antaa yleiskuvan yrittäjyydestä ja valottaa yrityksen perustamiseen liittyviä käytännön askelia.

Artikkeli Uusyrityskeskuksen vinkkilista yrittäjyyden alkuun: Yritysunelmat todeksi julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

KKV toteaa helmikuisessa lausunnossaan, että hyvinvointialueiden oman sote-palvelutuotannon tarkkojen yksikkökustannusten julkaiseminen heikentäisi alueiden asemaa hankintamarkkinalla ja johtaisi julkisten varojen tehottomaan käyttöön. KKV:n mielestä hankkeen tulokset pitäisi julistaa salaisiksi ja niitä voisi hyödyntää vain valtiovarainministeriö.

Yksikkökustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka kohdistuvat tiettyyn palvelutapahtumaan, kuten hoitojaksoon tai käyntiin. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yksikkökustannusten vertailu hyvinvointialueiden ja erilaisten tuotantotapojen välillä. Päätöksenteon hyvinvointialueilla on perustuttava luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin.

Valtiovarainministeriön yksikkökustannushanke tarjoaa konkreettisen välineen tähän – mutta vain, jos sen potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Erityisesti yksityisen sektorin rooli ja datan avoimuus ovat avainasemassa, jotta hanke ei jää vain byrokraattiseksi harjoitukseksi. Historia yksikkökustannusten laskentaan perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään pitkäjänteiseen työhön, jossa kansalliset aineistot toiminnasta ja taloudesta on ensin yhdistetty toisiinsa. Nämä THL:n keräämät luvut ovat olleet jo kauan julkisesti saatavilla, ne ovat antaneet kuvaa millä kustannustasoilla julkisessa palvelutuotannossa liikutaan, vaikkakin yleistäen keskiarvoilla. Nyt on tarkoitus saada tarkempaa dataa koska meillä on useita hyvinvointialueita, joilla jokaisella on omat toimintamallinsa ja jotka toimivat sekä päättävät hyvin itsenäisesti.

Yksityinen sektori tuo kustannustehokkuutta, jota hyvinvointialueet voisivat hyödyntää

On päivänselvää, että yksityisellä sektorilla on valtavasti osaamista kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämisessä. Yritykset joutuvat jatkuvasti optimoimaan toimintaansa kilpailun, asiakastyytyväisyyden ja kannattavuuspaineen vuoksi – julkinen sektori sen sijaan toimii usein ilman vastaavia kannustimia. Juuri siksi yksikkökustannushankkeen tuloksien ja läpinäkyvyyden seurauksena tulisi hyödyntää yksityisen sektorin analytiikkaa, prosessien kehittämistä ja tulosperusteista ajattelua. Yksityistä sektoria ei pidä nähdä tässäkään kilpailijana vaan osana palveluprosessia.

Jos yksikkökustannuksia vertaillaan aidosti markkinaehtoisiin palveluihin, voidaan löytää merkittäviä säästömahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä. Tämä ei tarkoita julkisten palveluiden yksityistämistä, vaan faktoihin perustuvaa päätöksentekoa: milloin julkinen tuotanto on tehokkain ratkaisu, ja milloin yksityinen sektori voisi tuottaa saman palvelun kustannustehokkaammin.

Läpinäkyvyys on onnistumisen edellytys

Yksikkökustannustiedot ovat hyödyttömiä, jos ne eivät ole kaikkien saatavilla. Läpinäkyvyys on julkisen hallinnon perusperiaate, mutta liian usein tiedot jäävät vaikeaselkoisiksi tai jopa piilotetuiksi. Jos yksikkökustannushanke toteutetaan avoimuuden hengessä, se voi tarjota kansalaisille, medialle ja yrityksille välineitä arvioida julkisen talouden tehokkuutta ja puuttua ongelmakohtiin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston maalaama uhkakuva yksityisen palvelutuotannon kustannusten noususta, jos julkinen palvelutuotanto näyttäytyisikin kustannuslaskennassa huomattavasti kalliimpana on mielestämme vähintäänkin erikoinen. Eikö nimenomaan tällöin pitäisi tutkia miten yksityinen voi tehdä saman asian halvemmalla? Tämä voisi johtaa julkisen oman palvelutuotannon kustannuksien laskuun, kun löydetään tehokkaampia tuottamistapoja.

Markkinan toimiessa – riittävästi kilpailluilla markkinoilla – KKV:n huoli on ehdottomasti aiheeton. Julkisen ostajan tuleekin pitää huoli siitä, että myös pk- ja mikroyritykset kykenevät osallistumaan kilpailuituksiin. Hankintojen tarkoituksenmukaisella, riittävän kilpailun varmistavalla pilkkomisella tuetaan yksikkökustannushankkeen tavoitteiden saavuttamista. Näin yksikkökustannushanke tukee parhaan tuotantotavan löytymistä ja hankintojen hinta–laatusuhteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Avoimen datan hyödyntäminen ei ole vain demokratian edistämistä – se on myös käytännöllistä. Kun tietoa jaetaan laajasti, myös ulkopuoliset asiantuntijat ja yritykset voivat tarjota ratkaisuja ja innovaatioita, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Suurin riski yksikkökustannushankkeessa on, että siitä tulee vain hallinnollinen projekti, jonka lopputulos hautautuu raporttien syövereihin ilman todellisia vaikutuksia. Tämän estämiseksi tarvitaan selkeitä tavoitteita, yksityisen sektorin mukaan ottamista ja ennen kaikkea avoimuutta.

Jos hanke toteutetaan kunnianhimoisesti ja johdonmukaisesti, sillä on potentiaalia tehdä suomalaisesta julkisesta taloudesta huomattavasti tehokkaampi. Mutta tämä onnistuu vain, jos emme pelkää tarkastella todellisia kustannuksia ja tehdä rohkeita johtopäätöksiä niiden pohjalta.

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli Yksikkökustannushanke – kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden puolesta julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.

– Kelan vaatimukset palveluntuottajia kohtaan kasvavat vuosi vuodelta, kun taas samaan aikaan Kelan korvaukset palveluntuottajille pienenevät. Kela myös muuttaa hankintojen ehtoja, luopuu laadusta hankintojen kriteerinä ja pienentää korvauksia matkustamisesta. Kela ottaa tietoisen riskin, että kokeneimmat ja osaavimmat palveluntuottajat jäävät hankinnoista pois, arvioi Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Myös monet hyvinvointialueet ovat alkaneet vaatia Luotettava Kumppani -palvelun käyttöä omissa hankinnoissaan. Kela perustelee omaa toimintaansa myös hyvinvointialueiden esimerkillä.

– On erikoista, että julkisrahoitteiset suuret toimijat, joilla on isoin vastuu sote-palveluiden ja kuntoutuksen järjestämisestä, eivät lainkaan ymmärrä, mikä osuus pienyrittäjillä on palveluiden toteuttamisen kokonaisuudessa. Kelalla sentään on vuosikymmenien kokemus pienyrittäjien kanssa toimimisesta, joten miksi se seuraa toisen toimijan huonoa esimerkkiä, kummastelee asiantuntija Sara Kiskola Toimintaterapeuttiliitosta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry ihmettelee myös sitä, että Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tällä hetkellä tunnu löytyvän vaihtoehtoja. Palvelun käyttömaksu voi muodostua kohtuuttoman suureksi pienyrittäjälle, joka osallistuu ehkä yhteen tai kahteen kilpailutukseen vuodessa, eikä välttämättä tule edes valituksi palveluntuottajaksi. Vaikka AKY onkin neuvotellut pienen alennuksen palvelun käytön aloitusmaksusta jäsenilleen, se silti paheksuu hyvinvointialueiden hankintayksiköiden ja Kelan linjauksia siitä, että juuri tämän palvelun käyttö olisi ainoa vaihtoehto palveluntuottajille.

– Satojen eurojen vuosikustannus jonkun pakollisen palvelun käytöstä on pienyrittäjälle iso raha. Samat asiakirjat pitäisi voida halutessaan toimittaa hankintayksikköön myös itse ilman välikäsiä, esittää erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

AKYn mukaan palvelu soveltuisi paljon paremmin esimerkiksi rakennusfirmojen tai ylipäätään isojen toimijoiden käyttöön kuin sote-alan pienyrittäjille.

– On suoranaista laiskuutta hankintayksiköiltä, jos ne hankintojen ehdoissa käyttävät samoja vaatimuksia sekä kuntoutus- tai psykologipalveluita tuottavilta yksinyrittäjiltä kuin satoja miljoonia suuremmissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi kohtuuttomat, jopa miljoonan euron vastuuvakuutusten vaatimukset eivät ole missään linjassa ostetun palvelun kokoluokkaan nähden saatikka siihen, minkä suuruisia vahinkoja kalustolle tai laitteille kuntoutus- tai psykologipalveluissa voidaan ylipäätään aiheuttaa, paaluttaa puolestaan Psykologiliiton erityisasiantuntija Katja Vähäkangas.

Perusteluja ylisuurille vastuuvakuutuksille tai Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tunnu palveluiden ostajilta löytyvän. Ostajalla on toki oikeus asettaa hankinnoilleen ehtoja, mutta hankintalain mukaan myös pienyrittäjillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, joten tällaiset ehdot voivat olla heidät poissulkevia, ja siten hankintalain vastaisia.

– Sote-hankintojen osalta olisi tärkeää käydä markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa. Akavalaisissa liitoissa on erittäin hyvä ymmärrys yrittäjien tilanteesta ja toiveista, joten liittojen osaamista ja tietämystä tulisi hyödyntää nykyistä paljon enemmän. On myös tärkeää, että liittojen ehdotukset huomioidaan ja yhteistyö on aitoa, toteaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi

Artikkeli AKY – Akavalaiset yrittäjät: Kelan ja hyvinvointialueiden ehdot hankinnoissa ovat kohtuuttomia julkaistiin ensimmäisen kerran AKY.