Suomen Yrittäjien veroneuvonnassa usein esitetty kysymys on, miten asia kannattaa verotuksellisesti hoitaa. Tämä koskee myös omistajanvaihdoksia. Kun yrittäjä miettii mahdollisesti jopa koko elämäntyöstään luopumista, verotus voi ymmärrettävästi herättää tavallista enemmän kysymyksiä. Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on myös yhteiskunnan etu, ja verolainsäädännöllä tuetaankin sukupolvenvaihdosten toteuttamista. Samalla on tärkeää, että verotus on kannustavaa omistajanvaihdoksissa laajemmin.
Niin sanottuja sukupolvenvaihdoshuojennuksia on tuloverolaissa ja perintö- ja lahjaverolaissa. Perhepiirissä tapahtuvassa omistajanvaihdoksessa verotusta voidaan optimoida hyödyntämällä molempia, ja lahjanluonteisella kaupalla voidaankin tietyin edellytyksin siirtää yritys jatkajalle varainsiirtoverokustannuksella, kun luovutuksensaajan maksama vastike ylittää puolet yrityksen käyvästä arvosta, tämä jatkaa yritystoimintaa saamassaan yrityksessä ja yrityksestä maksettavan veron määrä ylittää 850 euroa. Tällöin verovelvollisen ennen verotuksen toimittamista esittämästä pyynnöstä lahjavero voidaan huojentaa kokonaan. Jotta myyjän/lahjanantajan luovutus olisi lisäksi verovapaa, laissa tarkoitetut edellytykset täyttävä yritys tulee luovuttaa alenevan polven jälkeläiselle yksin tai yhdessä tämän puolison kanssa tai omalle (puoli)sisarukselle. Luovuttajan omistusajan tulee ylittää kymmenen vuotta. Jos hän on itse saanut yrityksen vastikkeetta perinnöksi tai lahjaksi, omistusaikaa laskettaessa hyväksi luetaan luopujaa edeltävän omistajan omistusaika.
Perheyrityksen omistajanvaihdoksissa luopujan ja jatkajan intressit lienevät keskimäärin useammin samansuuntaisia kuin jatkajan tullessa perheen ulkopuolelta. Eriävät intressit monimutkaistavat asetelmaa: ulkopuoliselle myytäessä esimerkiksi reippaasti käypää arvoa alemman myyntihinnan käyttäminen lienee harvemmin houkuttelevaa. Jatkaja voi kuitenkin löytyä myös yrityksen henkilökunnasta ja yrityksen jääminen hyviin käsiin yrityksen ja sen liiketoiminnan jo tuntevalle työntekijälle voi myyjällekin olla tärkeämpää kuin täyden hinnan saaminen. Jos jatkaja on työntekijä, on syytä etukäteen varmistua, että verottaja katsoo mahdollisen alihintaisuuden olevan nimenomaan lahjaa, johon voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain huojennusta, eikä palkkaa. Lahjanluonteinen kauppa heijastuu myös myyjän myyntivoittoverotukseen, kun kyse ei ole verovapaasta luovutuksesta.
Omistajanvaihdoksen esitoimena veroneutraalin yritysjärjestelyn toteuttaminen voi olla tarkoituksenmukaista, ja tarvittaessa tulee hakea poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksen jälkeen. Mikäli myyjä luopuu yrityksestä kaupalla, on hyvä tiedostaa, että luovutusvoitto verotetaan pääsääntöisesti sitovan lopullisen kauppakirjan laatimisvuonna riippumatta siitä, milloin kauppahinta maksetaan. Lisäkauppahinta, joka on sidottu tulevaisuuden tapahtumiin ja jota ei voida ottaa huomioon kaupantekovuoden verotuksessa, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona se on maksettu tai ollut nostettavissa.
Verokulma edellä ei omistajanvaihdokseenkaan tulisi ryhtyä, vaan ratkaisujen tulisi perustua kokonaisharkintaan, jossa verotus on toki huomioitava tekijä muiden joukossa. Ikävien yllätysten välttämiseksi veroseuraamukset on usein syytä selvittää ennakolta kirjallisesti Verohallinnosta. Omistajanvaihdos ei ole oikea paikka säästää asiantuntijakustannuksissa, ja hyvä suunnitelma antaa kelpo eväät prosessin onnistuneelle toteuttamiselle.
Laura Kurki
veroasiantuntija, Suomen Yrittäjät
Viimeisimmät kommentit