Kuten AKYn liittojen jäsenkunnassa on hyvin nähtävissä, akateeminen yrittäjyys on yleistymässä. Yhä useammalla yrittäjällä ja itsensätyöllistäjällä on korkeakoulutausta. Usein tämä tarkoittaa ylempää korkeakoulututkintoa, mutta joukossa on myös tohtorintutkinnon suorittaneita. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat yrittäjyysopintoja sekä mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Pian julkaistavasta Tieteentekijöiden kyselystä nuoremmille tutkijoille (2020–2021) on nähtävissä, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa nuorempaa tutkijaa: jopa hieman reilu neljännes kyselyyn vastanneista on kiinnostunut yrittäjyydestä yhtenä tulevaisuuden työskentelyvaihtoehtona. Mutta miten itse tohtorintutkinnon suorittaminen ja väitöskirjatutkimus valmistavat tieteentekijää yrittäjyyteen?
Väitöskirjatutkimus on projekti, jonka keskeisiä elementtejä tieteenalasta riippumatta ovat muun muassa hankesuunnittelu eli tutkimussuunnitelman laatiminen, aineiston kerääminen ja analysointi, sekä tutkimustulosten julkaisu ja esittäminen. Tämän rinnalla kulkee jatkuvasti myös rahoituksen hakeminen – eli tutkimusidean myyminen potentiaalisille rahoittajille – sekä hankkeen aikatauluttaminen. Vaikka jokaisella väitöskirjatutkijalla on työlleen ohjaaja, on tutkimustyö itsenäistä ja vaativaa asiantuntijatyötä. Väitöskirjan yleisiin kriteereihin kuuluukin, että se on osoitus tutkijan omasta itsenäisestä ja uutta tietoa luovasta tutkimustyöstä.
Väitöskirjatutkimuksen aikana tutkija harjoittaa projektinhallintataitojaan monipuolisesti. Kuten luovaan tutkimustyöhön kuuluu, hanke ei aina etene juuri siten kuin tutkimussuunnitelmassa on alun perin ajateltu. Tutkijan ongelmanratkaisutaidot kohdistuvat tällöin paitsi tutkimusongelman ratkaisemiseen, myös itse hankkeen toteuttamiseen.
Tutkimusaineistojen kerääminen, hallinta ja analysointi kuuluvat jokaisen tutkijan ydinosaamiseen. Karttuvan asiantuntemuksensa avulla tutkija oppii ymmärtämään ja tunnistamaan monipuolisesti, millaisilla erilaisilla aineistoilla voidaan pureutua kuhunkin tutkimusongelmaan, ja millaisia metodeja aineiston hallinnassa ja tulkitsemissa voidaan tai kannattaa hyödyntää.
Tutkimustulosten julkaiseminen tapahtuu nykypäivänä monikanavaisesti ja usein myös monikielisesti. Valmistunut väitöskirja on usein vain yksi, erityisesti akateemiselle yleisölle tarkoitettu tutkimustulosten esitys. Sen ohella tutkija kirjoittaa paljon myös muita julkaisuja ja tekstejä, eri kielillä ja erilaisille yleisöille. Etenkin pienessä maassa kuten Suomessa tavallista on, että tutkija julkaisee ahkerasti sekä äidinkielellään että vierailla kielillä. Tämän lisäksi tutkijat myös esiintyvät tieteellisissä konferensseissa, pitävät yleisöluentoja, esiintyvät mediassa asiantuntijoina ja käyvät erilaisten työryhmien tai lainvalmistelijoiden kuultavana. Tieteellisten konferenssien pitchaus-tilaisuudet tai posterinäyttelyt ovat akateemisen maailman esimerkkejä myyntipuheista, jossa esittäjällä on käytössään vain pieni hetki, jonka aikana saada kuulija kiinnostumaan työstään.
Jokaisella julkaisulla ja esiintymisellä on omanlaisensa yleisö ja kohderyhmä, jonka tarpeisiin tutkija muokkaa oman asiantuntemuksensa. Nykypäivänä tutkijat voivat myös olla aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, mikä potentiaalisesti avaa heille kanavan viestiä ja keskustella tutkimuksestaan suoraan erilaisten ihmisten kanssa. Kaikessa tässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä kokemusta kansainvälisyydestä.
Tieteenalasta riippuen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää eri tavoin yhteiskunnassa. Tutkimuksen tuloksena voi syntyä patentti tai innovaatio, joka on siirrettävissä tuotantoon ja kaupalliseksi hyödykkeeksi. Tutkimuksella voidaan luoda uutta tietoa kulttuurista, jolla laajennetaan ihmisten ymmärrystä omasta historiastaan vaikkapa näyttelyn keinoin. Tutkimustulos voi myös johtaa sairauden uudenlaiseen hoitokeinoon, tai se voi tarjota päättäjille tärkeää tietoa lainvalmistelun pohjaksi. Tutkimuksen eri vaiheissa – on kyse sitten rahoituksen hakemisesta tai valmiiden tutkimustulosten hyödyntämisestä ja viestimisestä – onkin tärkeää, että tutkija esittää hankkeensa kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla vastaanottajalle. Kullekin vastaanottajalle on kyettävä kertomaan, miksi tämä tutkimus on tärkeä.
Tutkijan työ on monin tavoin yrittäjämäistä. Vaikka työ on itsenäistä, edellyttää onnistunut tutkimushanke – esimerkiksi valmistunut väitöskirja – laajoja yhteistyö-, viestintä- ja myyntitaitoja, sekä riskinsietokykyä ja sinnikkyyttä. Väitöskirjatutkimus ja tohtorintutkinto voivatkin olla myös tehokas oppi yrittäjyyteen.
Miia Ijäs-Idrobo
Kirjoittaja on AKYn hallituksen varajäsen ja Tieteentekijöiden eritysasiantuntija.
Viimeisimmät kommentit