Hallituksen esitys perhevapaauudistukseksi esiteltiin tällä viikolla julkisuuteen. Uudistuksen tavoitteeksi hallitus on määritellyt työelämän tasa-arvon lisääntymisen esimerkiksi vanhempainvapaiden tasaisemmalla jakautumisella. Esityksessä kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahan kiintiön, josta 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle.
Mukaan lukien raskaanolevalle henkilölle suunnattu raskausraha, yhteensä ansiosidonnaisia päivärahapäiviä riittäisi yli 14 kuukaudelle.
Uudistuksen suunta on oikea ja tarve muutokselle todellinen. Tällä hetkellä valtaosan perhevapaasta käyttävät äidit, mikä lisää työelämän epätasa-arvoa, heikentää äitien työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa näiden henkilöiden eläkekertymään. Valtion ei tule tukea epätasa-arvoa lisääviä toimia.
Teoriassa uudistus jakaa perhevapaat tasaisemmin. Ongelma kuitenkin on, että perhevapaauudistusta ei tarkasteltu kokonaisuutena, vaan uudistuksen kohteena oli ainoastaan ansiosidonnainen päiväraha. Kotihoidontukeen, joka käytännössä on kiinteä osa perhevapaita, ei hallituksen sisällä sovitun mukaisesti koskettu. Tällä hetkellä kotihoidontuen saajista naisia on 92,5 prosenttia ja miehiä on vain 7,5 prosenttia.
Ottaen huomioon, että vapaiden siirtäminen vanhemmalta toiselle on isoilta osin mahdollista, ja että kotihoidontuki säilyy entisellään, on vielä sangen epäselvää, mikä lopullinen tasa-arvovaikutus on.
Yrittäjän kannalta uudistuksen tuomat joustot ovat tervetulleita ja tarpeellisia. Tällä hetkellä yrittäjät ovat kokeneet vanhempainpäivärahajärjestelmän joustamattomuuden merkittäväksi ongelmaksi, sillä kokonaan ja yhtäjaksoisesti yritystoiminnasta poisjäänti ei ole ollut heille mahdollista.
Suomen Yrittäjien vuonna 2016 tekemään kyselyyn vastanneista yrittäjävanhemmista 54 prosenttia ilmoitti pitäneensä lapsensa syntymän tai adoption yhteydessä perhevapaata. Äideistä vapaata oli kyennyt pitämään kuusi kymmenestä ja isistä vajaa puolet. Hieman yli puolet ilmoitti hoitaneensa itse yritystoimintaa myös perhevapaan rinnalla ja vain 12 prosenttia kertoi, että toiminta oli pitkään kokonaan keskeytyneenä.
Nykymallissa yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen on siis ollut yrittäjälle kohtuuttoman hankalaa. Hallituksen luonnos tuo tähän parannuksia, kun yrittäjä pystyy joustavasti huolehtimaan yrityksestään hyödyntäen myös perhevapaita. Yrittäjän voi olla jo lähtökohtaisesti mahdotonta laittaa yritystoimintaa ”säppiin” lapsen syntymän jälkeen, ja siksi on tärkeää, että perhevapaajärjestelmä tunnistaa yrittäjien tarpeen joustavaan työnteon ja perhevapaan yhdistämiseen.
Kustannuksia uudistuksesta syntyy noin 80 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. STT:n mukaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksujen korotuksella katetaan 78 miljoonaa euroa.
Mitä taas mallista jäi uupumaan? Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen totesi itsekin, että uudistus ei ole työllisyystoimi. Se on sääli. Kattavalla, myös kotihoidontukea tarkastelevalla uudistuksella voitaisiin mielestäni päästä myös ratkaisuun, joka edistäisi työllisyyttä. Tällä hetkellä kotihoidontukea käyttävät erityisesti heikosti koulutetut ja vähäisen työkokemuksen omaavat naiset. He ovat jo nyt heikommassa työmarkkina-asemassa. Tähän ongelmaan uudistus ei tarjoa ratkaisuja.
Summaten: siltä osin, mitä uudistus uudistaa, on suunta oikea. Järjestelmän joustot ovat tervetulleita. Sen sijaan kunnianhimon tasoa oltaisiin voitu rutkasti nostaa, jos uudistus olisi toteutettu koko järjestelmä huomioiden.
Katri Manninen
Kirjoittaja on AKYn varapuheenjohtaja ja Insinööriliiton johtava asiantuntija
Viimeisimmät kommentit