Suomalaisen yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on ollut kannustaa yrittäjyyteen ja pyrkiä nostamaan yrittäjien määrää, luomaan kasvua ja siten uutta työtä ja toimeentuloa. Akavan tavoitteena on kilpailukykyinen Suomi, jonka toimintaympäristö on yrityksille ennustettava, vakaa ja tarjoaa riittävästi osaavaa työvoimaa.
Akavalaisella yrittäjyyspolitiikalla tarkoitetaan kaikkia yrittäjyyden ja monimuotoisen työn muotoja niin työnantajayrittäjyyttä, kasvuyrittäjyyttä, sivutoimista yrittäjyyttä kuin itsensä työllistämistä. Myös alustatalous on osa yrittäjyyspolitiikkaa. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia työn tekemiselle, työn välittämiselle ja yrittäjyydelle.
Mennyt keskustan, kokoomuksen ja Sinisten hallituskausi 2015-2019 oli yrittäjyyspolitiikan näkökulmasta melko tuloksellinen. Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaan tehtiin parannuksia, joiden eteen olemme yhdessä AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n kanssa tehneet töitä.
Akava esitti ja myös selvityshenkilöt Maria Löfgren ja Harri Hellsten nostivat selvityksessään esiin tarpeen palkkatyön ja yrittäjätulojen yhtäaikaisesta vakuuttamisesta työttömyyden varalta. Tämä yhdistelmävakuutus eteni työryhmätyöskentelyn kautta hallituksen esityksen muotoon laadittuun selvitykseen asti. Toimeenpano jää kuitenkin uudelle hallitukselle.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on menneellä kaudella toiminut yrittäjien eläkevakuuttamista (YEL) selvittänyt epävirallinen kehittämistyöryhmä, jossa Akava on ollut mukana. Akavan tavoitteena on ollut laajentaa YEL-vakuutus kattamaan nykyistä paremmin itsensätyöllistäjät ja poistaa alivakuuttamisen mahdollisuus. Työryhmä sai raporttinsa kehittämisehdotuksista valmiiksi maaliskuussa 2019. Se, mihin suuntaan YEL-vakuutusta viedään ja miten järjestelmän kestävä rahoitus turvataan tulevaisuudessa, on uuden hallituksen linjattava.
Verotuksen puolella otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön yrittäjävähennys, jolloin elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Tavoitteena on kannustaa yrittämiseen.
Työttömyysturvassa yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten asemaa selkeytettiin siten, että heidät irrotettiin työttömyysturvassa yrittäjämääritelmästä. Näin ollen he siirtyivät palkansaajan työttömyysturvan piiriin.
Yrittäjän sosiaaliturvaan tehtiin viimein parannus sairauspäivärahan omavastuun osalta. Omavastuu rajattiin aiemmasta kolmesta päivästä sairastumispäivään.
Yrittäjyyden aloittamista ja yritysidean testaamista helpotettiin. Työttömänä aloitettu yrittäjätoiminta katsotaan sivutoimiseksi ensimmäisen neljän kuukauden ajan, jolloin oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan säilyy. Vasta tämän ajanjakson jälkeen arvioidaan yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuus.
Yritystuista oli Mauri Pekkarisen vetämä työryhmä, jossa Akava oli myös mukana. Työryhmä kävi läpi yritystukimuotoja, mutta työ ei varsinaisesti tuottanut tulosta, jos päämääränä oli karsia yritystukia.
Menneellä kaudella Suomelle laadittiin ensimmäinen yrittäjyysstrategia. Sen laativat selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen elinkeinoministeri Lintilän toimeksiannosta.
Työn eri muodot ja monimuotoisuus, yrittäjien ja itsensätyöllistäjien asema ja alustatalous nostettiin näkyvästi poliittiseen keskusteluun. Teemoista laadittiin selvityksiä, selontekoja ja raportteja, joiden pohjalta on hyvä edetä konkreettisiin toimiin alkavalla hallituskaudella. Akava on omissa teemaohjelmissaan esittänyt lukuisia ehdotuksia, joita viemme yhteistyössä AKY:n kanssa eteenpäin. Vielä riittää työtä.
Anu Tuovinen Johtava asiantuntija Akava ry
Viimeisimmät kommentit